Olet täällä

Viljapellon havinaa

Blogi gluteenittomasta elämästä
0
Moi tyypit! Ja ihanaa uutta vuotta 2019. Ensi vuonna on vuosi 2020. Sellainen vuosiluku, joka kuuluu tieteiskirjallisuuteen.
 
Mutta nyt hieman arkisimpiin kuvioihin eli hapanjuureen. Tai hapanjuurella leipominen on siis vanhinta mahdollista leiväntekoa, joten siinähän se aasinsilta sitten yhdistyi tulevaisuudesta menneisyyden kautta nykyisyyteen smiley
 
Oma hapanjuureni on nyt parin kuukauden vanha ja olen leiponut menestyksekkäästi sämpylöitä omalla hapanjuurellani. Puuha on todella hauskaa ja kaikkea saa ja pitää kokeilla: erilaisia jauhoja, nostatusaikoja, uunin lämpötiloja, hapatusaikoja ja niin edelleen. Eihän kaikki aina onnistu, mutta sitä varten minulla on pakastimessa säilössä pieni juurenalku, jotta ei ihan alusta tarvitse aloittaa jos sattuu joku katastrofinpoikanen wink Oma juureni on melko hapan ja tumma eli jauhoina olen käyttänyt tattaria ja teffiä. Nyt kun kokemusta hapanjuurileivonnasta löytyy enemmän, niin ajattelin kokeilla riisijuurta.
 
Ja lupailin ihan tutkittua tietoa hapanjuuren terveysvaikutuksista! Ensinnäkin on hyvä muistaa, että minun hapanjuureni on erilainen kuin sinun hapanjuuresi, koska asumme eri paikkakunnalla, eri talossa ja eri huoneessa ja niin edelleen eli hapanjuuri todellakin ”villi” eli koostumus riippuu siitä, missä tämä juuri on saanut alkunsa. Ja toiseksi en löytänyt erityisesti gluteenittoman hapanjuuren terveysvaikutuksista tutkimuksia, joten tässä sitten yleisesti hapanjuuresta tehtyä tutkimusta.
 
Monesti jo tässä blogissa mainittu Reijo Laatikainen on kumppaneineen tutkinut, miten VEHNÄhapanjuuri leipä ja hiivaVEHNÄleipä vaikuttavat IBS ja vehnäherkkien henkilöiden oireisiin. He toteavat, että tässä tutkimuksessa ei eroa huomatti vaikka hapanjuurileipä sisälsi vähemmän FODMAP –yhdisteitä. (Pilot Study: Comparison of Sourdough Wheat Bread and Yeast-Fermented Wheat Bread in Individuals with Wheat Sensitivity and Irritable Bowel Syndrome)
Toisessa tutkimuksessa Nøhr Iversen kumppaneineen selvitteli, voisiko RUIShapanjuurileipä vaikuttaa kylläisyyden tunteeseen. Tämän tutkimuksen mukaan ei huomattu vaikutusta. ”Appetite and Subsequent Food Intake Were Unaffected by the Amount of Sourdough and Rye in Soft Bread—A Randomized Cross-Over Breakfast Study”
Eli vaikka hapanjuurileivonta on kovin hauska harrastus, niin ihan suoraan en löytänyt vakuuttavaa ja monipuolista aineistoa sen terveysvaikutuksista.
 
Olin myös tässä käymässä Edinburghissa. Ihana kaupunki ja kyllä minä vaan kovasti tykkään Iso-Britannian gluteenittomasta valikoimasta. Löysin muun muassa Nutribrex nimisiä ”weetabix” murokkeita. Oi tätä onnea! Ja tietysti sen pehmeän gluteenittoman leivän määrä kaupoissa. Ja yhden suosikkisämpylän kuitupitoisuus  14g. Toin mukanani muutaman paketin ja pistin pakasteeseen yeslaugh
Tässä linkki
Ja mikä parasta. Voi mennä kauppaan ja ostaa GLUTEENITTOMAN kolmioleivän ja syödä sen siitä vaan vauhdissa. OiOi. Marks & Spencer Food.
(Kuvissa Warburton gluten freen  gluteeniton leipä ja Starbucks UK:n gluteeniton täytetty leipä, joka lämmitettiin omassa muovikuoressaan eli ei kontaminaatiota)
Seuraavassa postauksessa käsittelen lisäravinteiden tarvetta gluteenittomassa ruokavaliossa. Tutkitun tiedon esittelyä luvassa :)

1

”Anna minulle näyte niin minä parannan keliakiasi tulevaisuudessa”. Näin eräs tutkija sanoi minulle ravintolapöydässä pitkän keskustelun jälkeen. Hän oli tietoinen keliakiastani ja kertoi minulle tutkimuksesta, jonka suunnittelussa hän oli mukana. Yksityiskohtiin menemättä, suunnitelmissa oli tutkia erään keinon mahdollisuuksia parantaa keliakia. Tilanne herätti niin ristiriitaisia tunteita, että tokaisin jotakin yleistä ja juttu jatkuikin jo muuhun aihepiiriin.

Ajatuksen tasolla ideahan kuulostaa hyvältä. Tietysti haluaisin edistää tiedettä ja auttaa kehittämään keinon, joka parantaisi keliaakikoiden elämänlaatua. Lääketieteelliset tutkimukset ovat arvokkaita, ja oman panoksen antaminen näitä varten tuntuu ainakin itsestäni tärkeältä. Jos minun näytteeni auttaa tieteen edistämisessä, toki minä sellaisen haluaisin periaatteessa antaa.

”Periaatteessa”? Niin kuin jo totesin, ajatuksen tasolla ajatushan on hyvä. Mutta nämä asiat ovat harvoin näin yksinkertaisia. Ensimmäinen kysymys ainakin itselläni herää lähes saman tien: missä näytteen voi antaa? Marssinko lääkärin vastaanotolle ja sanonko ”ota minulta ohutsuolesta näyte, minä haluan lahjoittaa sen tutkimukselle”? Melkein tekisi jo heti luopua ajatuksesta.

No, asian selvittely kävikin ihan näppärästi. Oletteko huomanneet, että Keliakialiiton sivuilla kerrotaan selkeästi keliakiatutkimuksesta Suomessa ja käynnissä olevista projekteista? Kannattaa käydä katsomaan, jos ei vielä ole tutustunut tähän (https://www.keliakialiitto.fi/keliakia/keliakiatutkimus/). Sivun alaosassa on osio ”käynnissä olevia tutkimuksia”, jossa tällä hetkellä näyttäisi olevan yksi ilmoitus lääketutkimukseen haettavista keliaakikoista.

Tämän lisäksi voi harkita näytteensä luovuttamista oman sairaanhoitopiirin Biopankkiin. Suomen Biopankkien nettisivuilla (https://www.biopankki.fi/) voi tutustua enemmän näytteen luovuttamiseen ja luovuttajan oikeuksiin. Suosittelen tutustumaan näihin huolella ensin, jos harkitsee näytteen luovuttamista.

Eli eipä se ollutkaan niin vaikea selvittää, missä oman näytteen voi antaa. Kysymykset eivät kuitenkaan tähän lopu: seuraavaksi pitää miettiä omaa sitoutumistaan. Tästä aiheesta jatkan seuraavassa blogipostauksessani. Seuraavaan kertaan!


0
Hei tyypit! Ja mukavaa marraskuuta kaikille. Käsittämättömän lämmintä on ollut. En muista milloin olisin ollut marraskuussa SUOMESSA ulkona kahvilassa juomassa kahvia. No nyt olen ollut. Kahviloista tuli mieleen nämä kahviloiden kahvin kanssa tarjoamat makeiset. Yleensä Fazerin sinistä. En ota, koska #saattaasisältää. Olisiko kivempi juttu joku marmeladi tai maidoton gluteeniton suklaapala yms.? No olisi. Esimerkiksi Johan Bülowin Lakrids tuotemerkillä on valmiita yksittäispakattuja suupalamakeisia. Ihan näin vinkiksi heitän kahviloiden vetäjille :) Tai älkää antako mitään! Itselle ainakin riittää pelkkä kahvi. Kiitos ja halaus.
 
Muuten olen TAAS opiskellut. Huh ja hei. Tavoitteena päivätyön lisäksi saada kasaan 25 opintopistettä jouluun mennessä. Että ei ole suuremmin ollut vapaa-ajan ongelmia :D  Mutta asia jota olen ehtinyt tehdä on juurileivonta! Itse siis olen hapattanut leipäjuurta ja (yrittänyt) leiponut sen avulla. Onko kivaa? No on! Ja erittäin midfullness. Hapanjuurta ei voi kiirehtiä eikä sen kanssa voi hosua, vaan mitä rauhallisemmin etenee sen parempaa tulee. Ja ihan jatkuvaa oppimista hapanjuuren kasvatus on! Tämän jutun kuvissa on oma hapanjuureni eri kasvatusvaiheissa ja kuvaa myös valmiista tuotoksista.
 
Mitä hapanjuuri on? Hapanjuurileivonta on ensinnäkin vanhin tapa valmistaa leipää ja ensimmäiset todisteet siitä, että ihmiskunta on valmistanut leipää löytyvät muinaisesta Egyptistä. Hapanjuuri on lähtenyt siitä, kun joku on unohtanut puurokattilansa pariksi päiväksi huoneenlämpöön ja sitten paistanut tätä massaa uunissa, jossa se on kohonnut leiväksi. Hapanjuuri syntyy, kun jätämme huoneenlämpöön vettä ja jauhoja, johon sitten laskeutuu ilmasta hiivoja ja bakteereja ja nämä alkavat kemiallisen prosessin. Ihmiset eivät itse asiassa tienneet hapanjuuren kemiasta sekä biologiasta kun vasta 1800-luvulla Louis Pasteurin myötä, joka tunnisti, että juuri nämä pienet eliöt aiheuttavat happanemisen leivässä ja käymisen viinin teossa. No miksi hapanjuurileivonta katosi. Voimme syyttää teollista vallankumousta. Tarvittiin leipää ruokkimaan kansaa ja sitä leipää tarvittiin nopeasti. Keksittiin teollinen hiiva sekä hapanjuurta jäljittelevät kemialliset yhdistelmät, jotka tekevät takuuvarmaa työtä nostattaessaan leipää äkkiä ja vauhdilla. Mutta! Hyvä leipä vaatii aikaa eikö niin. Ja nostetaanpa käsi, kuka kaipaa hapanleipää.
 
Niinpä! Ja hapanjuurileivonta oikeasti on hauskaa. Aina ei onnistu. Niin kuin ei elämässä yleensä. Gluteenittomia hapanjuuriohjeita löytyy kirjoista, lehdistä ja netistä. Omaan hapanjuureeni olen käyttänyt teff-jauhoa, tattaria ja durraa sekä riisijauhoa. Leivontavaiheessa olenkin sitten käyttänyt vähän kaikkea, mitä kaapista löytyy. Gluteeniton hapanjuurileivonta on erilaista kuin gluteenillinen hapanjuurileivonta. Ja gluteeniton hapanjuurileivonta on erilaista kuin gluteeniton tavallinen leivonta.
Seuraavaan postaukseen yritän löytää tieteellistä kirjoittelua gluteenittomasta hapanjuuresta.
Se on heippa siihen asti!
 
Ja lähteenä on toiminut professori Pallanin luento
The Rise and Fall of Sourdough: 6,000 Years of Bread
 
Ja kuvat ovat omiania. Älä lainaa ilman viittausta blogiini. Kiitsa eli thänks.

Sivut