Olet täällä

Viljapellon havinaa

Blogi gluteenittomasta elämästä
139

Gluteenittoman leivän leivonta tuntui alussa melko haastavalta. Gluteenillisilla jauhoilla kaikki oli onnistunut kuin leikkiä vaan, mutta gluteenittomat jauhot olivat aivan oma lukunsa. Ensinnäkin ne pöllysivät ja toiseksi leivästä tuli… noh, melko pahaa.

Kuitenkin tässä yli kymmenen vuotta diagnoosista on opettanut yhtä sun toista gluteenittomasta leivonnasta ja tässä kirjoituksessa käyn läpi muutamaa asiaa, josta voi olla sinullekin avuksi. Ja väitän, että nyt leivon ihan todella hyvää leipää :)

  1. Luota gluteenittomiin resepteihin.

  • Aloittelevan leipojan kannattaa ehdottomasti käyttää esimerkiksi Keliakialiiton reseptikirjojen reseptejä avuksi leivonnassa. Nämä reseptit on tehty nimenomaan gluteenittomille jauhoille ja ne on koepaistettu ja maistettu.
  1. Ole tarkkana jauhojen kanssa

  • Jos reseptissä on käytetty tietyn jauhomerkin tiettyä jauhoseosta, niin käytä itsekin sitä ihan samaa jauhoa, että saat onnistuneen lopputuloksen. Jauhoseosten koostumus vaihtelee paljon merkistä toiseen ja on eri asia käytätkö karkeampaa vai hienompaa jauhoseosta.
  1. Älä laita liikaa jauhoja

  • Klassinen virhe on laittaa liikaa jauhoja. Gluteenittomat hiivaleivonnaisten taikinat saavat jäädä löysemmiksi nostatusvaiheessa kuin vehnätaikinat. Samanlaista kimmoisuutta gluteenittomiin taikinoihin ei tule kuin gluteenillisiin. Jätä taikina löysäksi ja kostuta/jauhota kätesi, kun muotoilet leipää/sämpylää.
  1. Käytä leivonnan apuaineita!

  • Tämä ohje pitää alleviivata ja laittaa suurilla kirjaimilla. Psyllium ja ksantaani helpottavat elämääsi ja ovat oikeasti tarpeellisia leivonnassa. Kun gluteenia ei ole, niin taikinassa ei ole sitkoa. Sitko antaa leivälle rakenteen, kuohkeuden ja koostumuksen. Sitko kannattaa korvata juuri psylliumilla ja ksantaanilla. Psylliumia on jauheena ja siemenenä. Ksantaania jauheena. Nämä aineet eivät ole mitenkään kemiallisia, pahoja aineita vaan luontaisia tuotteita, joilla gluteenittomasta leivästä tulee hyvä. Sitkoa sekä rakennetta saa myös chian siemenillä, rahkalla, kananmunalla, perunakuidulla, tapiokatärkkelyksellä ja maissitärkkelyksellä. Suurimmassa osassa reseptejä sitko tehdään psylliumilla ja ksantaanilla.

  1. Kokeile

  • Kokemuksen karttuessa kannattaa kokeilla erilaisia jauhoja ja tärkkelyksiä. Teff ja maissitärkkelys tuottavat erilaisen lopputuloksen kuin riisijauho ja perunakuitu. Ja reseptejä on netti pullollaan! Jos happaman leivän mielitekoa on vähänkin, niin kehotan kokeilemaan gluteenitonta hapanjuurileivontaa. Taikinoihin voi myös lisätä ihan mitä vaan: tomaattimurskaa tai kahvia taikinanesteeksi, maissilastuja taikinaan, härkäpapujauhoa tai maitojauhetta jauhojen sekaan.

 

Leipomisen iloa!


0

Kun olin pieni, selailimme aina sisarieni kanssa äitimme paksua kirjaa nimeltä Suuri leivontakirja. Katselimme toinen toistaan upeampien kakkujen kuvia ja anoimme jokaiselle kakulle arvosanan ulkonäkönsä perusteella. Toisinaan mietimme, minkä kakuista haluaisimme itse tehdä, ja kun kaikki muu oli käyty läpi, vertailimme ainesosia: kuinka paljon kakuissa oli jauhoja, sokeria, rasvaa ja kananmunia. Muistan edelleen, miten järkyttävä määrä kananmunia oli hääkakussa: kolmetoista!

En pysty yhtään sanomaan, miten suosittuja keittokirjat nykyään ovat. Reseptejä löytyy netistä lähestulkoon kaikesta vain kirjoittamalla googleen tietty hakusana. En kuitenkaan usko, että keittokirjat ovat kuolleet, muutenhan näitä ei näkyisi uutuuksina kauppojen hyllyillä. Monet julkisuuden henkilöt koristavat keittokirjojen kansia, mikä mielestäni ei ole huono asia, jos se saa ihmiset innostumaan keittokirjoista. Jopa Sussexin herttuatar Meghan ollut mukana kirjoittamassa tällaista!

Rakastan kirjoja muutenkin, joten minulle on ilmiselvää käyttää ennemmin keittokirjoja kuin nettireseptejä tehdessäni ruokaa. On ihanaa, kun resepti on koko ajan näkyvillä paperilla samalla kun laittaa ruokaa, sen sijaan että ruutu pimenisi aina vähän väliä. Eikä nettireseptien selaaminen ole lähimainkaan yhtä miellyttävä kokemus kuin selailla kirjaa ihanine kuvineen! Toki netistä löytyy valtavan hyviä reseptejä todella vaivattomasti meille keliakiaa sairastaville, esimerkiksi näistä blogeista ja Keliakialiiton sivuilta. Teenkin usein niin, että kirjoitan netistä löytämäni reseptit ylös omaan reseptikirjaani, tai tulostan ne suoraan. Näin saan netistä löytyvät reseptit itselleni luettavimpaan muotoon!

Kun minulla diagnosoitiin keliakia kymmenisen vuotta sitten, gluteenittomia keittokirjoja ei ollut järin paljon. Huokaisin helpotuksesta, kun löysin yhden hyvin kattavan keittokirjan, Kaarina Virtasen kirjoittaman Leivonnaisia ja kevyttä kotiruokaa keliaakikoille. Tätä kirjaa selaillessani minulle tuli tunne, että gluteeniton leivonta on sittenkin mahdollista! Oli melkein mahdotonta uskoa, että näin hieno gluteeniton keittokirja oli oikeasti kirjoitettu. Sittemminhän näiden valikoima on laajentunut, mikä on ollut äärettömän tervetullutta.

Suuri haaveeni on löytää joku päivä gluteeniton keittokirja, joka olisi Suuren leivontakirjan veroinen. Leivonnaisia ja kevyttä kotiruokaa keliaakikoille olisi voinut olla sitä, jos kuvat olisivat olleet astetta houkuttelevampia. Eräs toinenkin maito-, kananmuna- ja pähkinäallergisille sekä keliaakikoille tarkoitettu keittokirja, Allergisen keittokirja Alice Sherwoodilta, oli lähellä tätä, mutta kirjan kuvista puuttui Suuren leivontakirjan olennainen osa: upeat kattaukset. Näen jo lähestulkoon tällaisen ”Suuren gluteenittoman leivontakirjan” edessäni, mutta minulta puuttuu olennaisesti tietoa itse resepteistä… mutta ehkä joku päivä pääsen toimittamaan tällaista painosta, ken tietää!

Onko sinulla itselläsi jokin gluteeniton keittokirja, joka on olennainen osa keittiötäsi? Kuulisin mielelläni vinkkejä hyvistä gluteenittomista keittokirjoista, jaathan vinkkisi alla kommenttikentässä!


153

Hei vaan tyypit ja aurinkoista huhtikuuta!

Tässä blogikirjoituksessa kirjoittelen näistä yllämainituista hepuista ja siitä, miksi niiden seuraan tulisi hakeutua.

Keliaakikon ruokavalioon kuuluvat ainakin riisi ja maissi ja näitä tulee helposti nautittua. Riisi ja maissi ovat erilaisten jauhoseosten ja siten myös leipien perusraaka-ainetta. Samoin riisi toimii turvallisena lisäkkeenä aterioilla. Maissia ja riisiä löytyy myös erilaisista mysleistä ja muroista. Lisäksi keliaakikko voi onneksi käyttää gluteenitonta kauraa, joka tarjoaa vaihtelua sekä leipiin että aamupalan puurohiutaleena.

(durra ja teff jauhoja käytetty hapanjuurisämpylän leivonnassa)

Mutta miksi durra tai teff?

  1. Maissi ja riisi eivät ole erityisen kuitupitoisia viljatuotteita, joten gluteenittomat heinäkasvit tai pseudoviljat tuovat lisäkuitua ruokaan. Esimerkiksi riisijauhon kuitupitoisuus on noin 1,5g/100g ja teff-jauhon noin 7g/100g.
  2. Käyttämällä gluteenittomia heinäkasveja ja pseudoviljoja voi monipuolistaa ruokavalion ravintoainekoostumusta. Aivan ylivertaisia ravintoaineiden lähteitä nämä kasvit eivät ole, mutta esimerkiksi durrajauhon proteiinipitoisuus on keskimäärin 9.5g/100g ja maissijauhon noin 6g/100g.
  3. Yksipuolinen vain riisin ja maissin käyttö saattaa lisää ruoasta saatavien haitta-aineiden määrää kuten riisin mahdollinen arsenikki ja maissin mykotoksiinit.
  4. Kokeilemalla durraa leivontaan ja kvinoaa tai amaranttia lisäkkeeksi, voi monipuolistaa omaa ruoanlaittoaan ja makumaailmaansa ja saada ihanaa vaihtelua!

(durra jauhoa tässä kuvassa)

Ja sitten näiden kavereiden esittely:

DURRA

  • Durra tai englanninkielisissä teksteissä sorghum on Keski-Afrikasta kotoisin oleva heinäkasvi ja se on tärkeä ruokakasvi Afrikassa. Durra on itse asiassa maissin, riisin, vehnän ja ohran jälkeen eniten viljelty vilja maailmassa. Kaupoista löytää durrajauhoa ja se sopii mainiosti leivontaan.

AMARANTTI tai AMARANTH

  • Amarantti on Andien pseudovilja ja amarantista käytetään maailmalla niin lehtiä kuin siemeniä. Suomessa amaranttia löytyy kaupoista ”popattuna” eli pop-amaranttina, jauhona ja hiutaleita. Amaranttia voi käyttää puuron tekoon tai siitä voi tehdä lisäkkeen sekä tietysti jauhona leivontaan.

 

KVINOA tai QUINOA

  • Kvinoa alkaa olla melko tuttua suomalaisille kuluttajille, koska sitä alkaa löytymään esimerkiksi salaattibuffeteista ja lisäkkeenä lounasruokaloissa. Kvinoa on amarantin tapaan kotoisin Andeilta ja kvinoakasvista ravinnoksi käytetään siemeniä, joita löytyy eri värisinä. Kvinoaa löytyy jauhona, hiutaleena ja siemenenä.

TEFF

  • Teffiä on viljelty jo tuhansia vuosia Etiopiassa ja teffjauhoa käytetty paikallisen perinneleivän, injeran, tekoon. Teff on heinäkasvi. Teffiä löytyy jauhona sellaisenaan ja erilaisista jauhoseoksista. Erityisesti hapanleivän tekoon teff on omiaan.

kvinoa-pop tässä kuvassa

LÄHTEET

Lehtinen I.M. Pro Gradu -tutkielma. 2017. Gluteenittomat tuotteet amarantista, kvinoasta ja teffistä: markkinapotentiaali ja ruokatrendit Suomessa Pro Gradu -tutkielma. http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20170513/urn_nbn_fi_uef-20170513.pdf.

Welstead, L. 2015, "The Gluten-Free Diet in the 3rd Millennium: Rules, Risks and Opportunities", Diseases, vol. 3, no. 3, pp. 136-149.

 


Sivut