Olet täällä

Viljapellon havinaa

Blogi gluteenittomasta elämästä
Anonymous (ei varmistettu)
0

Teksti Tarja Korpinen

TÄHÄNKÖ ON MENTY GLUTEENITTOMUUDESSA

On hienoa miten paljon nykyään on gluteenitonta tarjolla esimerkiksi kahviloissa ja ravintoloissa, mutta voiko gluteenittomuuteen luottaa. Usein kysytään ”oletko kuinka herkkä” ja selitetään että toiset ovat herkempiä. On tullut vastaan tilanteita joissa sanotaan, että kyllä tämä kakku on gluteeniton mutta on oma vastuu ottaa sitä koska he eivät ota vastuuta. Mitä se tarkoittaa? Itse kyllä epäröin, onko heidän käytännöt sellaisia että tuote kontaminoituu jossain vaiheessa ja mistä asiakas voi tietää kuinka heidän keittiössä toimitaan.

Välillä olen myös kiinnittänyt huomiota tuotesijoitteluun kahviloissa ja ruokakaupoissa. Näyttää joskus siltä että tuote on todellisessa vaarassa kontaminoitua vain pelkän sijoittelun vuoksi.

Tyttäreni Ninni on saanut pahoja mahaoireita kun on käynyt kahvilassa jossa piti olla gluteenitonta. Ninni on sitä mieltä että ei pitäisi ensimmäisenä tarvita ravintolaan mennessä sanoa ”olen keliaakikko” jos kuitenkin on tarjolla gluteenitonta. Mutta ikävä kyllä sen sanominen on välttämätöntä. Ninni käy nykyään harvoissa tarkkaan valituissa ravintoloissa tai kahviloissa joiden gluteenittomaan tarjontaan hän uskaltaa luottaa.

Kun itse tilasin gluteenittoman ruokaisan salaatin, oli siihen päälle laitettu patonkisiivuja. Kysyin että onko ne gluteenittomia, no eihän ne olleet. Huomautin että listan mukaan annos on gluteeniton. Veivät annoksen keittiöön ja vaihtoivat gluteenittomat patongit!! Huomautin että jos olisin keliaakikko noin ei voisi tehdä, mutta minä uskon pystyväni annoksen syömään ilman oireita johtuen siitä ettei minulla ole todettu keliakiaa.

On kyllä olemassa keliaakikkoja jotka eivät itse välitä noudattaa dieettiä tarkasti ja aiheuttavat taas tarkasti omasta terveydestään huolehtiville vaikean tilanteen ollessaan tarkkoja. Vähemmän tarkat myös saattavat suhtautua väheksyvästi tarkkoihin, se ei todellakaan tunnu hyvältä.

Keliaakikko tyttäreni sanoi Terveyskeskuksen omahoitajalle että hänellä on keliakia ettei voi syödä gluteenia. Omahoitaja kysyi häneltä ”oletko syönyt täysin gluteenitonta kun jotkut pystyvät syömään vähän?? Tuntui uskomattomalta tämä kysymys. Tuli suorastaan kurja (erittäin kiukkuinen) olo että tämän tasoista on myös terveydenhuollon tietämys.

Keliakialiitto jakaa koulutusta ja tietoa valtavasti, mutta silti tietämättömyyden määrä saa aina minut hämmästymään.

Tämä oli kyllä aika negatiivinen kirjoitus, mutta elämä on….

En oikeasti ole ihan kauhean negatiivinen ihminen, oikeastaan ihan päinvastoin. Ninnin kanssa vaan usein tulee keskusteltua ja ihmeteltyä gluteenitonta elämää. Hän keliaakikkona ja minä muuten gluteenittomana mahavaivojen vuoksi. Tämä oli sellainen kooste viime aikojen mietteitä.

Ettei vaivuta aivan epätoivoon on onneksi Gluteenittoman palvelun merkki olemassa kahviloille ja ravintoloille, jonka Keliakialiitto myöntää. Paljon on myös täysin gluteenittomia kahviloita jo olemassa.

Tietoa jaetaan paljon keliakialiiton toimesta ja niin se vaan meidänkin gluteenitonta elämää elävien on välillä annettava tietoa tietämättömille.

 

 

 

 

 


0
Moi tyypit! Ja ihanaa uutta vuotta 2019. Ensi vuonna on vuosi 2020. Sellainen vuosiluku, joka kuuluu tieteiskirjallisuuteen.
 
Mutta nyt hieman arkisimpiin kuvioihin eli hapanjuureen. Tai hapanjuurella leipominen on siis vanhinta mahdollista leiväntekoa, joten siinähän se aasinsilta sitten yhdistyi tulevaisuudesta menneisyyden kautta nykyisyyteen smiley
 
Oma hapanjuureni on nyt parin kuukauden vanha ja olen leiponut menestyksekkäästi sämpylöitä omalla hapanjuurellani. Puuha on todella hauskaa ja kaikkea saa ja pitää kokeilla: erilaisia jauhoja, nostatusaikoja, uunin lämpötiloja, hapatusaikoja ja niin edelleen. Eihän kaikki aina onnistu, mutta sitä varten minulla on pakastimessa säilössä pieni juurenalku, jotta ei ihan alusta tarvitse aloittaa jos sattuu joku katastrofinpoikanen wink Oma juureni on melko hapan ja tumma eli jauhoina olen käyttänyt tattaria ja teffiä. Nyt kun kokemusta hapanjuurileivonnasta löytyy enemmän, niin ajattelin kokeilla riisijuurta.
 
Ja lupailin ihan tutkittua tietoa hapanjuuren terveysvaikutuksista! Ensinnäkin on hyvä muistaa, että minun hapanjuureni on erilainen kuin sinun hapanjuuresi, koska asumme eri paikkakunnalla, eri talossa ja eri huoneessa ja niin edelleen eli hapanjuuri todellakin ”villi” eli koostumus riippuu siitä, missä tämä juuri on saanut alkunsa. Ja toiseksi en löytänyt erityisesti gluteenittoman hapanjuuren terveysvaikutuksista tutkimuksia, joten tässä sitten yleisesti hapanjuuresta tehtyä tutkimusta.
 
Monesti jo tässä blogissa mainittu Reijo Laatikainen on kumppaneineen tutkinut, miten VEHNÄhapanjuuri leipä ja hiivaVEHNÄleipä vaikuttavat IBS ja vehnäherkkien henkilöiden oireisiin. He toteavat, että tässä tutkimuksessa ei eroa huomatti vaikka hapanjuurileipä sisälsi vähemmän FODMAP –yhdisteitä. (Pilot Study: Comparison of Sourdough Wheat Bread and Yeast-Fermented Wheat Bread in Individuals with Wheat Sensitivity and Irritable Bowel Syndrome)
Toisessa tutkimuksessa Nøhr Iversen kumppaneineen selvitteli, voisiko RUIShapanjuurileipä vaikuttaa kylläisyyden tunteeseen. Tämän tutkimuksen mukaan ei huomattu vaikutusta. ”Appetite and Subsequent Food Intake Were Unaffected by the Amount of Sourdough and Rye in Soft Bread—A Randomized Cross-Over Breakfast Study”
Eli vaikka hapanjuurileivonta on kovin hauska harrastus, niin ihan suoraan en löytänyt vakuuttavaa ja monipuolista aineistoa sen terveysvaikutuksista.
 
Olin myös tässä käymässä Edinburghissa. Ihana kaupunki ja kyllä minä vaan kovasti tykkään Iso-Britannian gluteenittomasta valikoimasta. Löysin muun muassa Nutribrex nimisiä ”weetabix” murokkeita. Oi tätä onnea! Ja tietysti sen pehmeän gluteenittoman leivän määrä kaupoissa. Ja yhden suosikkisämpylän kuitupitoisuus  14g. Toin mukanani muutaman paketin ja pistin pakasteeseen yeslaugh
Tässä linkki
Ja mikä parasta. Voi mennä kauppaan ja ostaa GLUTEENITTOMAN kolmioleivän ja syödä sen siitä vaan vauhdissa. OiOi. Marks & Spencer Food.
(Kuvissa Warburton gluten freen  gluteeniton leipä ja Starbucks UK:n gluteeniton täytetty leipä, joka lämmitettiin omassa muovikuoressaan eli ei kontaminaatiota)
Seuraavassa postauksessa käsittelen lisäravinteiden tarvetta gluteenittomassa ruokavaliossa. Tutkitun tiedon esittelyä luvassa :)

1

”Anna minulle näyte niin minä parannan keliakiasi tulevaisuudessa”. Näin eräs tutkija sanoi minulle ravintolapöydässä pitkän keskustelun jälkeen. Hän oli tietoinen keliakiastani ja kertoi minulle tutkimuksesta, jonka suunnittelussa hän oli mukana. Yksityiskohtiin menemättä, suunnitelmissa oli tutkia erään keinon mahdollisuuksia parantaa keliakia. Tilanne herätti niin ristiriitaisia tunteita, että tokaisin jotakin yleistä ja juttu jatkuikin jo muuhun aihepiiriin.

Ajatuksen tasolla ideahan kuulostaa hyvältä. Tietysti haluaisin edistää tiedettä ja auttaa kehittämään keinon, joka parantaisi keliaakikoiden elämänlaatua. Lääketieteelliset tutkimukset ovat arvokkaita, ja oman panoksen antaminen näitä varten tuntuu ainakin itsestäni tärkeältä. Jos minun näytteeni auttaa tieteen edistämisessä, toki minä sellaisen haluaisin periaatteessa antaa.

”Periaatteessa”? Niin kuin jo totesin, ajatuksen tasolla ajatushan on hyvä. Mutta nämä asiat ovat harvoin näin yksinkertaisia. Ensimmäinen kysymys ainakin itselläni herää lähes saman tien: missä näytteen voi antaa? Marssinko lääkärin vastaanotolle ja sanonko ”ota minulta ohutsuolesta näyte, minä haluan lahjoittaa sen tutkimukselle”? Melkein tekisi jo heti luopua ajatuksesta.

No, asian selvittely kävikin ihan näppärästi. Oletteko huomanneet, että Keliakialiiton sivuilla kerrotaan selkeästi keliakiatutkimuksesta Suomessa ja käynnissä olevista projekteista? Kannattaa käydä katsomaan, jos ei vielä ole tutustunut tähän (https://www.keliakialiitto.fi/keliakia/keliakiatutkimus/). Sivun alaosassa on osio ”käynnissä olevia tutkimuksia”, jossa tällä hetkellä näyttäisi olevan yksi ilmoitus lääketutkimukseen haettavista keliaakikoista.

Tämän lisäksi voi harkita näytteensä luovuttamista oman sairaanhoitopiirin Biopankkiin. Suomen Biopankkien nettisivuilla (https://www.biopankki.fi/) voi tutustua enemmän näytteen luovuttamiseen ja luovuttajan oikeuksiin. Suosittelen tutustumaan näihin huolella ensin, jos harkitsee näytteen luovuttamista.

Eli eipä se ollutkaan niin vaikea selvittää, missä oman näytteen voi antaa. Kysymykset eivät kuitenkaan tähän lopu: seuraavaksi pitää miettiä omaa sitoutumistaan. Tästä aiheesta jatkan seuraavassa blogipostauksessani. Seuraavaan kertaan!


Sivut