Olet täällä

2

Tämä tapaus ei sattunut minulle itselleni, vaan eräälle toiselle opiskelijakeliaakikolle. Hän ehdotti, että voisin kirjoittaa siitä blogiin ja totesin, että miksi ei. Tarina oli sen verran uskomaton ja muistuttaa painokkaasti siitä, miten varovaisia saamme aina olla gluteenittomuuden suhteen. En mainitse tekstissä yliopiston tai ravintolan nimeä, mutta toivon tarinan herättävän jokaisen pohtimaan, olisiko itse osannut välttää gluteenin vastaavassa tilanteessa.

Hälytyskellot soivat

Lämmittää aina mieltä nähdä ruokalistalla jokin hyvältä vaikuttava ruoka, ja erityisesti se yksi kirjain siellä perässä: G eli gluteeniton. Mutta aina tuo merkintä ei takaa sitä, että annos olisi oikeasti gluteeniton. Opiskelija oli ajatellut G:n tarkoittavan tässä ruoassa gluteenitonta, koska sitä se oli ennenkin tarkoittanut kyseisessä yliopiston ravintolassa. Hän tilasi ruoka-annoksen grillin puolelta, missä ruoat ovat vähän hintavampia (grilliruoka 4,95e, tavallinen ruoka 2,60e opiskelijakortilla). Opiskelija teki tilauksen ja jäi odottamaan sen valmistumista. Vaan heti, kun opiskelija palasi hakemaan tilaustaan ja näki annoksen leivitetyt kalapalat, jotka näyttivät liian tummilta ollakseen gluteenittomia, epäilys iski. Onneksi, sillä kysyttyään grillin työntekijältä leivityksestä, työntekijä kävi kysymässä asiaa kokilta ja kävi ilmi, että kalat eivät todellakaan olleet gluteenittomilla jauhoilla leivitettyjä.

Ruokalistan hämäävä G

Opiskelija kertoi, että listalla ruoka oli merkitty gluteenittomaksi ja kävi yhdessä työntekijän kanssa vielä katsomassa listaa; G ei ollut sieltä minnekään kadonnut tässä välissä. Opiskelija oli maksanut annoksensa, joten grillin työntekijä kutsui ravintolapäällikön paikalle. He pohtivat yhdessä opiskelijan kanssa, miten korvaisivat annoksen, jota hän ei voinutkaan syödä. Ruokalistan G sutattiin piiloon. Hyvitykseksi opiskelija sai hakea tavallisen ruokalistan linjastolta uuden ruoan, ja koska grilliannos oli kalliimpi, opiskelija sai lisäksi ilmaisen kahvin kahvilasta.

Luulisi tarinan päättyvän tuohon, eikös? Opiskelija lähti hakemaan uutta kalaruokaansa toiselta linjastolta, vain todetakseen, että henkilöstön gluteenittomaksi lupaama ruoka ei ollutkaan merkitty gluteenittomaksi linjastolla. Jälleen opiskelijan oli palattava samojen työntekijöiden luokse ja kysyttävä vielä kerran: onko tämä kala varmasti gluteenitonta?

Kokenut silmä pelasti gluteenilta

Kysymys käynnisti seuraavanlaisen tapahtumasarjan: työntekijät tarkistivat kokkien selostelistaa kyseisen ruoan sisällöstä. Ruoka olisi sen mukaan gluteenitonta. Varmistuakseen asiasta työntekijä kuitenkin soitti vielä pääravintolaan ja varmisti asian sieltä. Samalla selvisi, että virhe ruoan allergeenitiedoissa oli syy siihen, miksi kalaruokaa ei ollut merkitty linjastolla asianmukaisesti gluteenittomaksi. Opiskelija sai lisähyvityksenä muutaman lounaslipun. Tapauksen selvittely vei aikaa puoli tuntia.

Yleiseltä ruokalistalta poistettiin tapauksen myötä grillin ruoka-annokset, jolloin ruoat näkisi vasta grillin luona. Grilliannokset kuitenkin palasivat ennen pitkää yleiselle ruokalistalle, koska on helpompaa katsoa jo siltä listalta, ottaako tavallisen ruoan vai grilliruoan. Opiskelijalta pyydettiin, ettei hän tekisi asiasta kovin paljon reklamaatiota. Opiskelija totesi työntekijöille, että ainoa asia, mikä pelasti hänet gluteenin syömiseltä, oli hänen harjaantunut silmänsä ja vuosien kokemus keliaakikkona olemisesta. Sen sijaan vasta diagnosoitu keliaakikko tai gluteenia muuten välttävä henkilö olisi saattanut uskoa grillin kalaruoan gluteenittomaksi, koska ruokalistassa niin luki. Hän ei ehkä olisi alkanut epäillä leivityksen väriä. Toisaalta kokenutkin olisi saattanut erehtyä; en osaa sanoa, olisinko esimerkiksi itse mennyt tarkistamaan asiaa leivityksen värin perusteella, vai olisinko huomannut vasta kalaa syödessäni maussa jotain epäilyttävää. Vai olisinko alkanut epäillä syöneeni gluteenia vasta tuskaillessani illalla vatsani oireilua.

Aina on parempi kysyä ja varmistaa kuin katua ja oireilla

Joskus tuntuu turhauttavalta kysyä työntekijöiltä, onko tämä, tuo ja se ruoka varmasti gluteeniton. Se on kuitenkin ainoa keino rauhoittaa oma mielensä. On mukavampaa syödä, kun ei tarvitse samalla pohtia, olihan tämä nyt varmasti ja ei kai vain tämä riisi ole sittenkin taas ohrasuurimoita? Yllä kertomani tapaus palasi mieleeni, kun näin tänään oman yliopistoni ravintolan linjastolla pienen lappusen: "älä käytä pastakauhaa ottaessasi muita ruokia". Pastakauhaa, vaikka riisille ja perunoille on omatkin kauhansa. Tällaisen lapun ilmestyminen saa miettimään ruokien puhtautta - jälleen kerran.

Kommentit

Täytyy sanoa, että on hienoa, että yliopistollasi on edes herätty huomaamaan tuollainen pastakauhakontaminaation mahdollisuus. En muista ikinä nähneeni vastaavaa lappua, ja aika monessa paikassa varmaan ihmiset laiskuuttaan ja ajattelemattomuuttaan ottavat ruokia sekaisin eri ottimilla. Muistan tosin itsekin, että kerran opiskelijaruokalassa salaattipöytää täyttämässä ollut työntekijä huomautti minulle, kun otin salaattia porkkanaraasteen kauhalla. Kyllä nolotti, itse vaadin muita huolehtimaan siitä, etteivät gluteenittomat kontaminoidu, mutten osaa ottaa huomioon muiden mahdollisia ruokarajoitteita. Mitä tulee itse tarinaan, on valitettavan yleistä, etteivät merkinnät pidä paikkaansa. Tuntuu, että L- ja G-merkkejä lätkitään nykyään vähän joka ruuan perään miettimättä sen tarkemmin, onko ruoka todella gluteeniton tai laktoositon. Itseäni ärsyttäisi tuossa tilanteessa erityisesti se, että pitää ravata edestakaisin selvittämässä asiaa, eikä pääse vain syömään ruokaansa ja jatkamaan päiväänsä. Ja tuollainen episodi ei kyllä ainakaan lisäisi luottamusta kyseisen paikan henkilökuntaan. Joka kerta miettisi vain onkohan merkinnät nyt oikein vai onko ne taas arvottu listalle.
I have a question. Is there any list with all the products without gluten that spend in Finlandia? thank you.

Lisää uusi kommentti