Olet täällä

Anonymous (ei varmistettu)
69

Tiedättekö sen tunteen kun kahvilan työntekijä tunkee sormensa paljain käsin sun pullaasi tai sämpylääsi testatakseen onko sämpylä tai pulla sulanut? Minä tiedän. 

Kun sairastuin keliakiaan, niin mun ravintoterapeutti pyysi olemaan gramman tarkka ruokavaliossaan ja se jäi mulle päälle. Kurkin aina, että mitä kahvilan tiskin takana tapahtuu. Vaihdetaanko hanskat ja otetaanko puhtailla pihdeillä tuotteita ja niin edelleen. 

Kerran olin vieraassa kaupungissa ja kyselin eräässä kahvilassa, että löytyykö mitään gluteenitonta? Pakastimesta kuulemma löytyisi gluteeniton voisilmäpulla. Päätin sitten ottaa sen. Kysyin kahvilan nuorelta asiakaspalvelijalta, että osaatko sulattaa sen pullan niin ettei se kuumene? Koska usein pullat ja sämpylät kuumennetaan kuumiksi ja niistä tulee sen jälkeen kumipullaa tai sämpylää. Kun sitten pullaani sulateltiin varovasti, niin se otettiin mikrosta ja asiakaspalvelija sitten tunki paljain käsin sormensa pullan keskustaan kokeillakseen, että onko se sulanut. No hän ei pystynyt täysin sanomaan ja vei pullan työkaverilleen ja pyysi häntäkin kokeilemaan. Tämä työkaveri sitten tunkin myös paljaan sormensa mun pullan keskustaan. Minä tuijotin tiskin takana suu auki hommaa, mutta en vaan saanut sanottua mitään tapahtuneen johdosta. Otin pullan ja menin pöytään ja kerroin mun miehelleni, että mitä juuri olin nähnyt. Hän vastasi, että "voi mä olen nähnyt monta kertaa kun sun pullaasi on sörkitty tuolla tavoin paljain käsin". Minä en sitten halunnut pitkään aikaan mitään pullia kahviloissa. Tuli ikään kuin sormineuroosi. 

Monta kertaa olen miettinyt, että mistä johtuu, että pakastesämpylä koitetaan sulattaa täydellä teholla mikroaaltouunissa? Jokainenhan tietää, että jos pullan sulattaa täydellä teholla, niin miten sille käy? Se kuumenee ja hetken päästä se on niin kova, että sitä ei syö sitten Erkkikään. Muutaman kerran olen joutunut palauttamaan väärin sulatetun pullan tai sämpylän takaisin keittiöön, koska sitä eii vaan ole voinut syödä. Muistan, että keliakian alkuvaiheessa musta oli todella vaikeaa se palauttaminen, on se vähän vieläkin, mutta nykyään mä kuitenkin teen sen ja yritän samalla opettaa, että miten nuo tuottee pitäisi sulattaa. Sulatus siis mahdollisimman pienellä teholla ja sulattaen, ei kuumentaen. 

Toivomus olisi tietenkin sekin, että työntekjä ottaisi ne kumihanskaat käteen käsiteltäessä gluteenittomia tuotteita ja nekin pitäisi muistaa vaihtaa, kun/jos on koskenut niillä juuri ennen gluteenia sisältäviin tuotteisin.

Olkoon tämä pieni opetus ja muistutus siitä, että gluteenittoman tuotteen voi pilata väärällä sulatustavalla. 

Gluteenittomin terveisin Maiju


Anonymous (ei varmistettu)
0

Pidin monta vuotta väliä kahvin juomisessa, kunnes Jyväskylään avattiin Paahtimo Papu. Paahtimosta kadulle kiemurteleva tuoksu sai tarttumaan ovenkahvaan. Aloittelin kevyemmillä kahvijuomilla ja vietin ystävieni kanssa paikan päällä tovin jos toisenkin turinoiden kuulumiset. Tietenkään kahvitteluni eivät jääneet tähän, vaan pian keittiötäni somisti mutteripannu ja Pavun kahvi tuoksui pian omassa asunnossanikin.

Viimeisin käyntini tällä viikolla kesti kolmisen tuntia; meidän piti oikein irtautua mukavasta sohvasta ja tehdä lähtöpäätös. Kahvin lisäksi Pavussa on saatavilla mm. pientä makusteltavaa ja tällä kertaa matkaani tarttuivat esteettisesti kauniit ja suussasulavat konvehdit, jotka olivat luontaisesti gluteenittiomia.

Vaikkei Papua ehkä voi nimittää jokaviikkoiseksi kantapaikakseni, niin aina sinne on mieluisaa mennä ja antaa maailman pyöriä hetken radallaan ystävysten jutustellessa ja nauttiessa paikan herkullisista anneista.


Anonymous (ei varmistettu)
97

Kun sairastuin keliakiaan, niin menin hetkellisesti sekaisin siitä, että en saanut enää syödä rakastamaani Elovenan kaurahiutaleita. Olen aina ollut hyvin nirso kaurahiutaleiden ja puuron suhteen. Mikään muu hiutale ei mulle kelvannut ennen keliakiaa kuin Elovena. Kun sitten keliakia tuli ja sotki mun ruokailutottumukset, niin tuli hetkellisesti tai oikeastaan aika pitkäksikin aikaa mulle vähän tenkkapoo meininki, että mitäs nyt. Testasin kaikki markkinoilla olevat gluteenittomat kaurahiutaleet, eikä mikään hiutale ollut mun mieleeni. Mä en vaan saanut puurostani samanlaista kuin rakastamastani Elovenasta. Ronkeli mikä ronkeli. 

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

 

Pari vuotta opettelin sitten olemaan ilman puuroa, kunnes elämääni astui sitten hän, joka muutti elämäni. Tämä mun tuttavuuteni oli Urtekramin pienihiutaleinen kaurahiutale. Itselleni se on jostain syystä ainoa hiutale, jossa puuron koostumus on sellainen kuin tuo mun aiempi suosikkini ennen keliakiaa. Mun puuroni täytyy olla kiinteä, se ei saa olla irtonainen, hiutalen pitää olla pientä, se ei saa olla isoa. Mä olen niin vaativa ja ehdoton tässä asiassa.  Olin siis onnellinen kun lopulta löysin tämän itselleni täydellisen hiutaleen. Oli kuin aurinko olisi taas alkanut paistamaan mulle. 

Kaupassa tilanne on se, että jos jossain kaupassa ei ole hiutaletta myynnissä, niin vaihdan kauppaa ja mikään muu ei kelpaa edes väliaikaisesti tilalle. Sitten teen kaikkeni, että saan kauppiaan ottamaan tätä parasta hiutaletta mun omiin vakikauppoihin, jos sitä ei ole ollut saatavilla. 

Puuroannokset on minulle kuin taideteoksia. Koristelen puuroni joskus humoristisesti, joskus teen niistä visuaalisesti syötävän näköisiä annoksia. Minut tunnetaan hyvin instagramissakin aikamoisena puurotaiteilijana. Kauneus on puoliruokaa myös puurossa. Miksi syödä puuroa, joka vaan on,  kun voi syödä samalla visuaalisesti kaunista ruokaa. 

Välistä minultakin kysytään, että käykö minulle kaura? Niin vastaus on, että puhdas kaura käy. Täytyy vielä kyllä lisätä, että aina voi olla jotain yksittäistapauksia keliaakikoissakin, joille kaura aiheuttaa jotain oireita. 

Mikä on sitten gluteeniton kaura?

Keliaakikolle soveltuva kaura on oltava erityisesti viljelty. Sen pitää olla käsitelty niin, että missään vaiheessa se ei ole joutunut kosketuksiin vehnän, ohran tai rukiin kanssa eli se ei saa olla kontaminoitunut. Keliaakikon elintarvikkeisiin käytettävän kauran gluteenipitoisuus saa olla enintään 20 mg/kg. Gluteenittoman kauran viljelemisessä on säännöt, joissa samalla pellolla, jossa gluteenitonta kauraa viljellään ei ole kahteen vuoteen saanut viljellä gluteenia sisältäviä viljoja.

Puuro on niin parasta. 

Maiju


Sivut