Olet täällä

0

Keliakiani alkoi oireilla kaksi vuotta ennen kuin sain diagnoosini. Vatsani oli kovin kipeä. Kävin TODELLA usein vessassa. Anemia alkoi hiipiä. Toisaalta vaikka kävin usein vessassa, niin silti vatsani ja koko kehoni oli omituisen turvonnut koko ajan.

Minulla on tyypin 1 diabetes, joten kuulun keliakian suhteen erityiseen riskiryhmään. Tyypin 1 diabeetikoilla on kohonnut riski saada keliakia. Uusimmissa keliakian Käypä Hoito -suosituksissa mainitaankin, että:” Seulontaa (keliakian tutkimista vaikkei ole oireita) verikokeen avulla suositellaan henkilöille, joilla riski sairastua on tavallista suurempi. Heitä ovat seuraavat henkilöt: jollakin perheenjäsenellä on keliakia, tyypin 1 diabetes, autoimmuunipohjainen kilpirauhastauti (vajaatoiminta, liikatoiminta, krooninen tulehdus), Sjögrenin oireyhtymää sairastavat, Downin oireyhtymän omaavat, pälvikaljupotilaat ja veren immunoglobuliini A:n puutoksesta kärsivät.”

Ja itse asiassa olin tuplariskipotilas, koska sairastan myös autoimmunipohjaista kilpirauhastautia eli ihan tällainen geneettinen jättipotti osui omalle kohdalle :D

Olin itse lukenut jo ennen diagnoosiani, että tyypin 1 diabeetikoilla on suurempi riski sairastua keliakiaan, joten tiesin oireideni perusteella epäillä, että keliakiastahan tässä voi olla kysymys. Otin asian esille lääkärissä ja minulta mitattujen verikokeiden (transglutaminaasivasta-aineiden ja endomysiumvasta-aineiden määritys) perusteella selvisi, että keliakiaa on syytä vahvasti epäillä, koska arvot olivat todella korkeat.

Sairastumisvuotenani 2005 ei vielä voitu diagnoosia asettaa pelkkien verikokeiden perusteella, joten pääsin myös gastroskopiaan. Tällöin otettujen koepalojen osalta ei kuitenkaan löydetty villuskatoa, joten minua kehotettiin syömään aivan kaikkea ja vuoden päästä olisi uusi gastroskopia. Noh. Sen vuoden aikana voin entistä huonommin. Olin todella väsynyt ja uupunut, kun vihdoin pääsin uusintagastroskopiaan. Ja voin sanoa, että ONNEKSI patologi totesi keskivaikean/vaikean villuskadon koepaloista ja sain diagnoosini.

Ja siitä se keliaakikon elämä sitten alkoi!

Lisää uusi kommentti