Olet täällä

46
Hei tyypit ja aurinkoista maaliskuuta ja kevään odotusta! Viime blogissani lupasin kirjoittaa lisäravinteiden tarpeesta gluteenittomassa ruokavaliossa. 
Sairastuin itse vuonna 2006 ja ravitsemusterapeutti neuvoi syömään ensimmäisen vuoden ajan monivitamiinia ajatuksella, että korvataan puutoksia, joita on syntynyt huonon imeytymisen vuoksi. Sinänsä ihan järkeenkäypää, koska olin ensinnäkin aneeminen ja kalpea kuin lakana ja olin asunut vessassa pitkiä aikoja ennen diagnoosia ja sen jälkeenkin, kunnes suolinukka alkoi toipumaan. Eli ihan kaikki aineet eivät olleet kyllä ravinnosta imeytyneet…
 
Mutta onko asiaa tutkittu? Löytyykö tutkittua tietoa siitä, pitääkö/kannattaako keliaakikon syödä vitamiinivalmistetta? Lähdin etsimään tutkittua tietoa maailmalta, onko keliaakikon syytä syödä vitamiineja purkista. Käytin Finna kirjaston hakutietokantaa ja etsin kansainvälisiä artikkeleita vuosilta 2010-2018, jotka ovat vertaisarvioitu ja joiden kokoteksti oli saatavilla.
MITÄ TUTKIMUSTIETO KERTOO?
Kovin montaa tutkimusta asiasta ei ole tehty, mutta yleisesti voidaan todeta, että varsinkin keliaakikon tulee kiinnittää huomiota monipuoliseen ruokavalioon. Eli todellakin kannattaa keskittyä ravinnerikkaan ruoan nauttimiseen. Siis pavut, linssit, hedelmät ja vihannekset kunniaan.
 
Tutkimukset toivat myös esille sen tosiseikan, että keliaakikot ovat samassa veneessä muun väestön kanssa painonnousun suhteen eli gluteeniton ruokavalio ei suinkaan ole tae siitä, että ylipaino ei uhkaisi. Myös riittävä kuidunsaanti on erityisen tärkeää sekä ravintoaineiden saannin että painonhallinnan kannalta. Pehmeitä rasvoja tulee suosia ja kovien rasvojen saantia tulee vähentää. Kaiken kaikkiaan kuulostaa kovin tutulta ravitsemussuosituksilta!
 
Yksittäisten aineiden tasolta tutkimuksissa todetaan, että puutteita on löytynyt D-vitamiinin, kalsiumin ja raudan saannissa. Myös sinkin, foolihapon ja B12-vitamiinin saannissa on ollut puutteita. Täytyy alleviivata tässä sitä, että tutkimusaineistot eivät ole suuria eikä tuloksia voi siis yleistää koskemaan suomalaisia keliaakikoita. Samoin moni asia vaikuttaa mahdollisiin puutoksiin, kuten ohutsuolen suolinukan kunto diagnoosihetkellä sekä keliaakikon ravitsemus. Vegaanikeliaakikko tarvitsee vitamiineja täydentääkseen ruokavaliotaan mutta monipuolinen sekasyöjä taas ei. 
SYÖKÄÄ KASVIKSIA
Yhteenvetona voin todeta, että selvää tieteellistä näyttöä ei löytynyt siitä, että keliaakikot hyötyisivät vitamiinivalmisteista. Monipuolinen ja runsaskuituinen ruokavalio on keliaakikon ja kaikkien ei-keliaakikkojenkin etuna. Ravitsemussuosituksista nostan tähän erityisesti liikennevalo-osion, jossa todetaan, että 
  1. kasviksien (erityisesti juuresten) sekä palkokasvien (herneet, pavut linssit) käyttöä kannattaa lisätä
  2. viljavalmisteista kannattaa valita täysjyväviljavalmisteet
  3. sekä lihavalmisteiden ja punaisen lihan käyttöä tulee vähentää.
Kuvat ovat omiani. Saa lainata, kunhan linkität blogiini.
 
LÄHTEET
Shepherd S.J. & Gibson P.R. (2013) Nutritional inadequacies of the gluten-free diet in bothr ecently-diagnosed and long-term patients with coeliac disease. J  Hum Nutr  Diet.26, 349–358 doi:10.1111/jhn.12018
 
Sue, A., Dehlsen, K. & Ooi, C.Y. (2018) Paediatric Patients with Coeliac Disease on a Gluten-Free Diet: Nutritional Adequacy and Macro- and Micronutrient Imbalances. Current Gastroenterology Reports (2018) 20: 2 doi:10.1007/s11894-018-0606-0.
 
Welstead L. (2015). The Gluten-Free Diet in the 3rd Millennium: Rules, Risks and Opportunities. Diseases (Basel, Switzerland), 3(3), 136-149. doi:10.3390/diseases3030136
 
Öhlund, K. , Olsson, C. , Hernell, O. and Öhlund, I. (2010), Dietary shortcomings in children on a gluten‐free diet. Journal of Human Nutrition and Dietetics, 23: 294-300. doi:10.1111/j.1365-277X.2010.01060.x