Olet täällä

Anonymous (ei varmistettu)
129

On kesä ja suomalaiset suuntaavat nokkansa (sekä mielipiteensä) kesälomiin (sekä säähän, joka ei ole koskaan sopiva). Minulle tuli aiheesta mieleen tämä: Miksei saisi lomaa gluteenista? Edes pari viikkoa, niin ettei missään ole gluteenia. Ei kaupoissa, ei bussin penkillä tai stop-näppäimessä, ei hissin nappuloissa ei jauho pölyä kaupan kassa liukuhihnalla. Ei uudelleen löydetyn ystävän keittiössä.

Huokaisen syvään ja pohdin, miten paljon helpompaa kaikki olisi tuolloin. Ei olisi pakko olla sairaan tarkka. Edes muutaman viikon ajan vuodesta yhdessäkään kaupassa ei olisi yhtään gluteenituotetta, jokainen ravintola ja kahvila olisi gluteeniton. Toisen ihmisen suu olisi gluteeniton.

Fanaattinen ihminen, kuten minä, saisi ottaa rennosti kontaminaatiopelon suhteen. Se olisi minulle lomaa parhaimmillaan. Keliaakikkona näen gluteenia joka puolella, aivoni ovat luoneet lukuisia uusia hermoratoja, kun ne joutuvat pikaisesti miettimään jokaisen murun liikeradat; mistä se on joutunut juuri tuohon, minkä käsien kautta, missä ne kädet ovat olleet ilman pesua välissä. Ja tämä dialogi on jatkuva.

Siksi en tuo kotiini mitään missä on gluteenia. Tosin, muistin juuri että minulla on kaapissa yksi laku, siis se ”tavallinen” laku. Hmm… heitänkö sen pois fanaattisen mielenlaatuni takia vai annanko sen olla kaapissa? Ihan vain harjoituksen vuoksi. Kunnes sen olemassaolo lakkaa kylmäämästä.

Keliakian hankaluus on siinä, että on pakko olla sairaan tarkka. Ei ole joustovaraa. Ei ole mitään määrää, minkä elimistö kestää gluteenia.

Olen keliaakikkourani aikana syönyt kahdesti gluteenia (vahingossa), enkä muista saaneeni mainittavan pahoja oireita, vaikka tiedän suolinukkani kärsineen gluteenista joka tapauksessa. Kun keliakiaan on tottunut, alkaa mieleen hiipiä ajatus siitä, milloin tapahtuu kontaminaatio, milloin kontrolli pettää, ja ennen kaikkea, millaiset oireet joutuu kestämään.

Gluteenia on joka paikassa, silti ei voi välttyä missään. Siksi minun lomatoiveeni on, että maailma olisi gluteenivapaa, edes muutaman viikon vuodesta.

Kommentit

http://buystromectolon.com/ - buy stromectol ivermectin
Viagra
buy generic cialis
Stromectol
http://buytadalafshop.com/ - Cialis
http://buysildenshop.com/ - cheap generic buy viagra
https://buypropeciaon.com/ - Propecia
Propecia
plaquenil and pregnancy
http://buyplaquenilcv.com/ - Plaquenil
https://buyzithromaxinf.com/ - azithromycin antibiotic
http://buylasixshop.com/ - Lasix
pentrexyl
We spent a lot of time at her home. Maybe so her mother could keep an eye on us. Mrs. Spencer made sure to be around, offering drinks, snacks, chit chat. I noticed that she was fairly young herself. Granted at my age, anyone over 25 was old, but she was probably mid-30s, divorced. If she was a indiction of how Carley would develop, maybe I should wait. Mrs. Spencer had fuller breasts and a nice butt. She appeared to be in great shape for her "advanced" age. I knew she was keeping an eye on me as much as I was on her and her younger daughter. Her eldest, Sharon was away at college at the time. With Mrs. Spencer around we mostly limited ourselves to holding hands and sneaking in a few light kisses. One day Mrs. Spencer caught us by surprise walking in as I'd slid my hand up from Carley's stomach to rub her right breast through her shirt. She didn't really need a bra yet, so I could feel her nipple, hard, through her shirt. Just this much contact had me hard also. https://sites.google.com/view/joB0qY4dvGI4gxLa https://sites.google.com/view/OrO4g2sElglDVbIb

Sivut

Lisää uusi kommentti