Olet täällä

Viljapellon havinaa

Blogi gluteenittomasta elämästä
0

Kun olin pieni, selailimme aina sisarieni kanssa äitimme paksua kirjaa nimeltä Suuri leivontakirja. Katselimme toinen toistaan upeampien kakkujen kuvia ja anoimme jokaiselle kakulle arvosanan ulkonäkönsä perusteella. Toisinaan mietimme, minkä kakuista haluaisimme itse tehdä, ja kun kaikki muu oli käyty läpi, vertailimme ainesosia: kuinka paljon kakuissa oli jauhoja, sokeria, rasvaa ja kananmunia. Muistan edelleen, miten järkyttävä määrä kananmunia oli hääkakussa: kolmetoista!

En pysty yhtään sanomaan, miten suosittuja keittokirjat nykyään ovat. Reseptejä löytyy netistä lähestulkoon kaikesta vain kirjoittamalla googleen tietty hakusana. En kuitenkaan usko, että keittokirjat ovat kuolleet, muutenhan näitä ei näkyisi uutuuksina kauppojen hyllyillä. Monet julkisuuden henkilöt koristavat keittokirjojen kansia, mikä mielestäni ei ole huono asia, jos se saa ihmiset innostumaan keittokirjoista. Jopa Sussexin herttuatar Meghan ollut mukana kirjoittamassa tällaista!

Rakastan kirjoja muutenkin, joten minulle on ilmiselvää käyttää ennemmin keittokirjoja kuin nettireseptejä tehdessäni ruokaa. On ihanaa, kun resepti on koko ajan näkyvillä paperilla samalla kun laittaa ruokaa, sen sijaan että ruutu pimenisi aina vähän väliä. Eikä nettireseptien selaaminen ole lähimainkaan yhtä miellyttävä kokemus kuin selailla kirjaa ihanine kuvineen! Toki netistä löytyy valtavan hyviä reseptejä todella vaivattomasti meille keliakiaa sairastaville, esimerkiksi näistä blogeista ja Keliakialiiton sivuilta. Teenkin usein niin, että kirjoitan netistä löytämäni reseptit ylös omaan reseptikirjaani, tai tulostan ne suoraan. Näin saan netistä löytyvät reseptit itselleni luettavimpaan muotoon!

Kun minulla diagnosoitiin keliakia kymmenisen vuotta sitten, gluteenittomia keittokirjoja ei ollut järin paljon. Huokaisin helpotuksesta, kun löysin yhden hyvin kattavan keittokirjan, Kaarina Virtasen kirjoittaman Leivonnaisia ja kevyttä kotiruokaa keliaakikoille. Tätä kirjaa selaillessani minulle tuli tunne, että gluteeniton leivonta on sittenkin mahdollista! Oli melkein mahdotonta uskoa, että näin hieno gluteeniton keittokirja oli oikeasti kirjoitettu. Sittemminhän näiden valikoima on laajentunut, mikä on ollut äärettömän tervetullutta.

Suuri haaveeni on löytää joku päivä gluteeniton keittokirja, joka olisi Suuren leivontakirjan veroinen. Leivonnaisia ja kevyttä kotiruokaa keliaakikoille olisi voinut olla sitä, jos kuvat olisivat olleet astetta houkuttelevampia. Eräs toinenkin maito-, kananmuna- ja pähkinäallergisille sekä keliaakikoille tarkoitettu keittokirja, Allergisen keittokirja Alice Sherwoodilta, oli lähellä tätä, mutta kirjan kuvista puuttui Suuren leivontakirjan olennainen osa: upeat kattaukset. Näen jo lähestulkoon tällaisen ”Suuren gluteenittoman leivontakirjan” edessäni, mutta minulta puuttuu olennaisesti tietoa itse resepteistä… mutta ehkä joku päivä pääsen toimittamaan tällaista painosta, ken tietää!

Onko sinulla itselläsi jokin gluteeniton keittokirja, joka on olennainen osa keittiötäsi? Kuulisin mielelläni vinkkejä hyvistä gluteenittomista keittokirjoista, jaathan vinkkisi alla kommenttikentässä!


0

Hei vaan tyypit ja aurinkoista huhtikuuta!

Tässä blogikirjoituksessa kirjoittelen näistä yllämainituista hepuista ja siitä, miksi niiden seuraan tulisi hakeutua.

Keliaakikon ruokavalioon kuuluvat ainakin riisi ja maissi ja näitä tulee helposti nautittua. Riisi ja maissi ovat erilaisten jauhoseosten ja siten myös leipien perusraaka-ainetta. Samoin riisi toimii turvallisena lisäkkeenä aterioilla. Maissia ja riisiä löytyy myös erilaisista mysleistä ja muroista. Lisäksi keliaakikko voi onneksi käyttää gluteenitonta kauraa, joka tarjoaa vaihtelua sekä leipiin että aamupalan puurohiutaleena.

(durra ja teff jauhoja käytetty hapanjuurisämpylän leivonnassa)

Mutta miksi durra tai teff?

  1. Maissi ja riisi eivät ole erityisen kuitupitoisia viljatuotteita, joten gluteenittomat heinäkasvit tai pseudoviljat tuovat lisäkuitua ruokaan. Esimerkiksi riisijauhon kuitupitoisuus on noin 1,5g/100g ja teff-jauhon noin 7g/100g.
  2. Käyttämällä gluteenittomia heinäkasveja ja pseudoviljoja voi monipuolistaa ruokavalion ravintoainekoostumusta. Aivan ylivertaisia ravintoaineiden lähteitä nämä kasvit eivät ole, mutta esimerkiksi durrajauhon proteiinipitoisuus on keskimäärin 9.5g/100g ja maissijauhon noin 6g/100g.
  3. Yksipuolinen vain riisin ja maissin käyttö saattaa lisää ruoasta saatavien haitta-aineiden määrää kuten riisin mahdollinen arsenikki ja maissin mykotoksiinit.
  4. Kokeilemalla durraa leivontaan ja kvinoaa tai amaranttia lisäkkeeksi, voi monipuolistaa omaa ruoanlaittoaan ja makumaailmaansa ja saada ihanaa vaihtelua!

(durra jauhoa tässä kuvassa)

Ja sitten näiden kavereiden esittely:

DURRA

  • Durra tai englanninkielisissä teksteissä sorghum on Keski-Afrikasta kotoisin oleva heinäkasvi ja se on tärkeä ruokakasvi Afrikassa. Durra on itse asiassa maissin, riisin, vehnän ja ohran jälkeen eniten viljelty vilja maailmassa. Kaupoista löytää durrajauhoa ja se sopii mainiosti leivontaan.

AMARANTTI tai AMARANTH

  • Amarantti on Andien pseudovilja ja amarantista käytetään maailmalla niin lehtiä kuin siemeniä. Suomessa amaranttia löytyy kaupoista ”popattuna” eli pop-amaranttina, jauhona ja hiutaleita. Amaranttia voi käyttää puuron tekoon tai siitä voi tehdä lisäkkeen sekä tietysti jauhona leivontaan.

 

KVINOA tai QUINOA

  • Kvinoa alkaa olla melko tuttua suomalaisille kuluttajille, koska sitä alkaa löytymään esimerkiksi salaattibuffeteista ja lisäkkeenä lounasruokaloissa. Kvinoa on amarantin tapaan kotoisin Andeilta ja kvinoakasvista ravinnoksi käytetään siemeniä, joita löytyy eri värisinä. Kvinoaa löytyy jauhona, hiutaleena ja siemenenä.

TEFF

  • Teffiä on viljelty jo tuhansia vuosia Etiopiassa ja teffjauhoa käytetty paikallisen perinneleivän, injeran, tekoon. Teff on heinäkasvi. Teffiä löytyy jauhona sellaisenaan ja erilaisista jauhoseoksista. Erityisesti hapanleivän tekoon teff on omiaan.

kvinoa-pop tässä kuvassa

LÄHTEET

Lehtinen I.M. Pro Gradu -tutkielma. 2017. Gluteenittomat tuotteet amarantista, kvinoasta ja teffistä: markkinapotentiaali ja ruokatrendit Suomessa Pro Gradu -tutkielma. http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20170513/urn_nbn_fi_uef-20170513.pdf.

Welstead, L. 2015, "The Gluten-Free Diet in the 3rd Millennium: Rules, Risks and Opportunities", Diseases, vol. 3, no. 3, pp. 136-149.

 


2

Pääsin käymään taas mielipaikassani Lapissa. Olipa mukava nähdä odotetut kirjaimet ruokien yläpuolella, G, L, M jne. Monena vuonna olen jättänyt palautetta merkintöjen puutteesta. Nyt oli ilmestyneet. Ei tarvinnut kysellä kaikista ruuista erikseen. Yleensä löytyi kuitenkin penkomisen jälkeen pakkaus, jonka pienestä tekstistä yritettiin porukalla saada selvää. Joskus uskalsin ottaa salaatin lisäksi keitetyn kananmunan, sitten piti alkaa kyselemään. Nyt oli leipiä ja jopa keksejä tarjolla. Edistystä! Viimeisenä päivänä kuulin, että gluteenitonta puuroakin olisi saanut keittiöstä erikseen pyytämällä. No, puuroa saa kotonakin, erilaiset leivät on harvinaisempaa herkkua.

Mummokin pärjää lumessa, jos ylä- tai alamäki on liian jyrkkä, lappilaisen neuvon mukaan "voi ottaa  sukset käthen".wink Ehkä saan kuviakin mukaan, ehkä en. Vanha kuva löytyi, ruokakuvien laitto ei.


Sivut