Olet täällä

118

Monet meistä ovat varmaan pääsiäisen pyhiksi järjestäneet reissun ulkomaille. Tuskin olenkaan ainoa, joka ulkomailla huokaisee jo valmiiksi syvään, kun muu matkaseura tahtoo mennä ulos syömään. Joskus ulkomailla ravintolassa tilaaminen tuntuu äärimmäiseltä koetukselta: paikalliset tarjoilijat eivät ymmärrä, mikä on keliakia eivätkä he ollenkaan ymmärrä, mitä tuo turisti nyt tuossa yrittää selittää. Tuskastuttava tilanne sekä keliaakikolle, tarjoilijalle että matkaseurueelle.

Suomessa en muista kertaakaan sattuneen sellaista tapausta, jossa tarjoilija ei tietäisi, mikä on keliakia. Ulkomailla tätä sattuu tuon tuosta, myös maissa, joissa keliakia on kyllä yleisesti tiedostettu ongelma. Omalla kohdallani en koe, että kyse olisi ainoastaan siitä, etten osaisi selittää ongelmaani ymmärrettävästi, sillä puhun enemmän tai vähemmän yhdeksää kieltä.

Huomaan turhautuvani jo tätä kirjoittaessa, kun ajattelen niitä kaikkia kertoja, jolloin en vain ole kaikista yrityksistäni huolimatta saanut tarjoilijaa ymmärtämään syytä siihen, miksi ruuassani ei saa olla gluteenia. Joskus olen matkaseurueeni pyynnöstä huolimatta jättänyt ravintolareissun väliin vetoamalla tähän ongelmaan. Tämäkin on herättänyt harmistusta sekä itsessäni että matkaseurueesta, tarjoilija vain puuttui välistä. Aina ruuan tilaaminen ei onnistu, vaikka keliakiasta olisi kuinka ilmoittanut etukäteen: eräässä ulkomaisessa kongressissa olin ilmoittanut hyvissä ajoin, että minulla on ruokarajoitteena keliakia, eikä minulle silti oltu varattu erikseen gluteenitonta vaihtoehtoa!

Useimmiten nämä epäonnistuneet kommunikaatiotilanteet päättyvät siihen, että kaaosmaisen härdellin jälkeen tyydyn ottamaan lasin vettä. Joskus olen luullut kommunikaation onnistuneen, kunnes eteeni tuodaan ”tilaukseni”. Esimerkiksi kerran Tanskassa luulin osanneeni selittää, että haluan gluteenittoman oluen: eteeni tuotiin vehnäolut, jota oli laimennettu greippilimulla. Toisen kerran minulle luvattiin erillinen jälkiruoka Saksassa, kun muut söivät kakkua: luulin saavani herkullisen gluteenittoman kakun, sainkin banaanin. Hyvä puoli näissä tapauksissa on se, että jälkeenpäin näille voi nauraa.

Onneksi nämä kerrat ovat Suomessa harvinaisia, eikä ulkomaillakaan näitä tapahdu aina. Itse olen huomannut, että jos tiedän etukäteen ravintolan nimen, pystyn helposti netistä selvittämään, onko minulla edes mahdollisuuksia gluteenittomaan vaihtoehtoon. Tavallisen ruokakaupan läheisyys on ollut monta kertaa pelastus ulkomailla matkustaessa!


95
Leivon aika usein. Yleensä leivon leipää. En niin kauheasti välitä makeista leipomuksista. Suosikkileipäni on piimälimppu. Jota tosin en leivo itse :D Siis en ole vielä leiponut ;)
 
Yleensä luotan valmiisiin resepteihin. Uusi luottoreseptilähteeni on Malin Båtmästar. Kotona minulla on hänen kirjansa Naturligt glutenfritt med Malin Båtmästar. T O S I hyviä leipiä tullut Malinin ohjeilla.
 
Olen oppinut kaksi asiaa Malinin ohjeista eli tarpeeksi psylliumia ja nimenomaan karkeampaa psylluimkuitujauhetta (esim. Risenta) ja lisäksi Malin nostattaa muutamassa ohjeessa taikinaa yön yli jääkaapissa (kylmänostatus). Tulee todella ihana maku, kun taikina hieman happanee.
 
Ja sitten pinaatisämpyläohjeeseeni. Laitan käyttämäni tuotteet tarkkaan reseptiin, koska se nyt ei vaan ole ihan sama, mitä jauhoja käyttää!
 
Tosi hyvät gluteenittomat pinaattisämpylät

150g Apetit kotimainen pakastepinaattia
-Sulata mikrossa kuumaksi. Kaada mitta-astiaan ja kaada päälle vettä, niin että mitta-astiassa on yhteensä 5 dl nestettä. Varmista, että neste on kädenlämpöistä hiivaa varten.
1dl maitojauhetta
-Lisää mitta-astiaan maitojauhe ja sekoita. Tulee pinaattikeiton näköistä :)
0.5 dl Risenta Psylliumkuitujauhetta
-Sekoita joukkoon
-Sekoita joukkoon myös 2/3 tuorehiivapaketista.
 
Anna seistä 10 minuuttia ja kaada sitten monitoimikoneen kulhoon.

 

Laita koneeseen taikinakoukku ja laita kone käyntiin. Lisää puoli teelusikallista suolaa.

Lisää joukkoon 4,5 dl S-ryhmän Kotimaista sarjan Gluteenitonta jauhoseosta (sis.kauraa ja perunajauhoa)

Anna koneen käydä 5 minuuttia

Lisää joukkoon yksi luomukananmuna ja ruokalusikallinen rypsiöljyä ja anna käydä vielä pari minuuttia.

 

Anna taikinan nousta puoli tuntia. Ota kostutetuin käsin mukavan kokoisia sämpylöitä ja laita pellille. Itselläni tästä taikinasta tuli 9 sämpylää.

 

Paista uunissa 200 asteessa. Itselläni meni 20 minuuttia, kunnes sämpylät olivat kypsiä.


97
Tuo minä sana pitäisi olla isoilla kirjaimilla, että todellakin puhun omasta kokemuksestani :) Ja muuten, oletteko jo huomanneet, että Helsingin Sanomat julkaisi eilen (10.2.2018) artikkelin
https://www.hs.fi/matka/art-2000005597473.html ”Myös gluteenitonta ruokavaliota noudattava turisti voi herkutella matkalla – listasimme parhaat vinkit”.
 
Tässä blogissa kerron, miten itse pärjään ulkomailla.

  1. Vuokraan asunnon
  • Vuokraan aina ulkomailla asunnon, kun pystyn. On ihanaa laittaa omassa asunnossa iltapalaa, aamupalaa, välipalaa, lounasta tai päivällistä, josta TIETÄÄ mitä se pitää sisällään. Uusin ihastukseni on gluteenittomat nuudelit. Ei tarvita kuin vedenkeitin ja voilà, ateria on valmis.
  1. Etsin tietoa
  • Lueskelen blogeja, selailen instagramia ja googletan. Yritän löytää paikallisen keliaakikon, joka tietää, mistä puhuu. Myös HS:n artikkelin mainitsema aoecs.org sivustolta kannattaa katsoa.  Raakaruoka ja Paleoruoka ovat myös sellaisia asioita, joita bongailen esimerkiksi Berliinissä ja Kööpenhaminassa, sillä näiden ravintoloiden joukosta löytyy paikkoja, jotka eivät käytä viljatuotteita ollenkaan.
  1. Omat eväät
  • Otan mukaan näkkileipää, mysliä, pikanuudeleita, kaurahiutaleita ja paistopussin. Näillä pärjää tiukemmassakin paikassa eikä heti tarvitse lähteä kauppoihin.
  1. Käy kaupoissa
  • Useasta kaupasta löytyy gluteenitonta. Ja mikä parasta, voit löytää sellaisia tuotteita, mitä Suomesta ei löydy. Esimerkiksi Saksasta löytyy gluteenitonta JA alkoholitonta olutta.

 

Hauskoja matkoja kaikille! Pitäkää hauskaa!
P.S. Kuvat ovat itse ottamiani. Ja gluteenittomia :) Lainaaminen ilman lupaa kielletty. 

Sivut