Olet täällä

0

Niin se vaan menee kevät kohti kesää ja se tuntuu ihanalta! Ihmiset istuskelevat terasseilla ja toppatakit ovat vaihtuneet t-paitoihin. Tosin tämä on juuri sellaista aikaa, jolloin tulee helposti kipeäksi, koska säät vaihtelevat vielä niin paljon. Itse raahaan vielä toppatakkia mukana varmuuden vuoksi ja tottumuksesta :D Sen lisäksi, että kevät saa fiilistelemään lähestyvää kesää, pohdin yleensä keliakiaani enemmän, koska sain reilu kymmenen vuotta sitten diagnoosin juurikin keväällä. Se tuli silloin hyvään aikaan, koska juuri sen jälkeen alkoi seiskaluokan jälkeinen kesäloma, jonka aikana sain rauhassa sopeutua gluteenittomaan elämään. 

Mietin muutama päivä sitten, milloin olen viimeksi vahingossa syönyt gluteenia. Muistaakseni kertoja on keliakiahistoriani aikana ollut yhteensä viisi, joista ensimmäiset kolme olivat lähellä diagnoosin saamista, koska silloin en muistanut olla joka hetkessä hereillä asian suhteen. Muistan kerran, kun otin pakastimesta leipää, jonka pussi oli todella samannäköinen kuin tavallisen leivän ja syötyäni sitä yhden viipaleen tajusin leivän koostumuksesta, ettei se ollutkaan gluteenitonta. Ryntäsin katsomaan leipäpussia ja olin ottanut väärän. Toinen selvä muistikuva on siitä, kun söin vahingossa proteiinipatukan, joka ei ollutkaan gluteeniton. Olin yleensä ostanut sellaisen suklaanmakuisen (en enää muista merkkiä) ja sillä kertaa ostinkin mansikanmakuisen, enkä epähuomiossa ja huolimattomuudessa tarkastanut sen sisällysluetteloa, eikä se ollutkaan gluteeniton. Se tapahtui, kun diagnoosistani oli jo aikaa (muistaakseni v. 2015 keväällä) ja silloin tuli kyllä melkoiset vatsakivut ja olo oli sen jälkeen vetämätön monta päivää. Se taitaa olla viimeisin kerta, jolloin olen vahingossa gluteenia syönyt. Nyt koputan puuta.

Sitä edellinen kerta tapahtui vuoden 2013 syksyllä. En muista enää, mitä gluteenipitoista vahingossa söin, mutta olin sen jälkeen melkein viikon huonovointinen. Aluksi mahassa myllersi ja oli sellainen tuskanhiki-fiilis. Olo oli vetämätön ja vähän sellainen kuin olisi vatsatauti iskemässä, mutta ei sitten kuitenkaan. Silloin tuli kyllä pahimmat oireet sitten diagnosoinnin jälkeen. Ennen diagnoosia suurimmat riesani olivat nivelkivut, jotka toisinaan jäykistivät sormeni niin, etten pystynyt yläasteen käsityötunneilla kunnolla kutomaan lapasia, jotka meillä oli tehtävänä. 

Onko teilläkin niin, että mitä kauemmin gluteenitonta ruokavaliota on noudattanut, sitä suuremmat ovat oireet, jos vahingossa syö gluteenia? Hirvittää ajatella, minkälaiset oireet tulisivat tänäpäivänä, koska en ole neljään vuoteen erehtynyt kertaakaan. Kotini on täysin gluteeniton, koska asun tällä hetkellä yksin, joten kotona syödessä ei ole mitään stressiä. Toki kaupassa täytyy olla aina tarkkana, ettei tuo kotiin mitään gluteenia sisältävää. Tarjoan myös vierailleni gluteenitonta sapuskaa ja herkkuja, eikä kukaan ole siitä uskaltanut valittaa :D Muualle mennessäni olen niin tarkka, että välillä pelkään olevani sen vuoksi ärsyttävä/hankala, mutta en halua, enkä voi ottaa mitään riskejä siitä, että söisin gluteenia. Ei se olisi muillekaan kivaa :D 

Loppuun vakioherkkuni resepti, joka on taatusti gluteeniton:

kuivattuja taateleita

kookoshiutaleita

kaakaonibsejä (tai suklaata pieniksi paloiksi pilkottuina)

halutessaan pähkinöitä

Liota taateleita, jonka jälkeen muussaa ne (esim. tehosekoittimessa) ja sekoita yhteen muiden ainesten kanssa ja pyöritä niistä palloja. Helppoa ja herkullista! Kannussa on tuorepuristettua appelsiinimehua, mikä sopii loistavasti näiden herkkupalleroiden kanssa.

Valoisaa kesän odotusta!

-Nora

Lisää uusi kommentti