Töissä oli hetki jolloin oli kurjaa. Vartin aikana saatiin kokea perinteiden kesää kohde-sääilmiö: vartin sisään auringonpaisteesta alkaen vettä, rakeita, räntää ja lunta palaten taas auringonpaisteeseen. Tähän tietty hurja tuuli päälle ja työskentelyalustana märkä pelto. Tiedäthän miten se peltomulta märkänä takertuu kengänpohjiin muodostae uudet viiden sentin paksuiset platformit? Joo, ja päivän mittaan nousseen kuumeen tuoma horkka ei just oloa parantanut.

Siinä rohkein päivystävä lokki tän päivän työmaalta. Uskalsi, mokoma, lehahdella kauhan ali ja haki maasta esiintulevia matoja kun kauhoin multaa kaivannon täytteeksi.

Kuitenkin ainoa asia mikä tais harmittaa oli se, kun kävin kotimatkalla kaupassa enkä saanut ostaa mitä huvittaa! Olis ollut niin mukava napata mukaan ihania berliininmunkkeja ja mansikkakermavaahtokääretorttu, mutta kun hyllyssä ei ollut muuta mulle sopivaa kun jotain saksalaisvalmisteista kuivakakun tapaista. Lähimpään leipomoon jolla on hyvä valikoima gluteenittomia leivonnaisia oli 30km ajomatkaa, ja se on todellakin hurja matka kuumeisena ajettavaksi mennen tullen. Kotona näin vihdoin asian hyvä puolen, eli sen että keliakian johdosta onnistuin välttämään ylilyönnit herkuttelun kohdalla ja keittiössä odottanut omena riitti vallan mainiosti :) On se oikeastaan ihan hyvä ettei tule kiskottua hiilarihöttöjä enää, onnistuu paremmin kesäkuntoakin kohti eteneminen ;) Onneks madeiraa silti voi ottaa tilkan...kuumelääkkeksi siis 

Laitetaas vielä kuva koirista loppukesän vesileikeissä ettei mene synkäksi ;)