Olet täällä

Anonymous (ei varmistettu)
150

Pitkän hiljaiselon jälkeen aloitan niinsanotusti puhtaalta pöydältä, ilman mitään murusia.

Keliaakikot voivat käyttää gluteenitonta kauraa sisältäviä elintarvikkeita. Siinä on se etu, että se tuo gluteenittomaan ruokavalioon jotain tuttua ja kotimaista verrattuna esimerkiksi tattariin, riisiin ja hirssiin. Puhdas kaura helpottaa myös leivontaa, tuo taikinaan käsittelevyyttä ja makua. Mutta mikä on puhdasta kauraa?

En ole aiemmin ajatellut saati perehtynyt siihen, miten puhdas kaura tuotetaan. Löysin netistä Turun Sanomien lehtijutun vuodelta 2007, mikä avasi silmäni ja saa minut kunnioittamaan maanviljelijöitä entistä enemmän. Lehtijuttu sai mieleni herkistymään: joku näkee oikeasti vaivaa meidänkin ruokavalion eteen tuottamalla puhdasta kauraa.

Puhtaan kauran viljely ei ole mikään läpihuutojuttu. Pelto tarkistetaan useaan kertaan, että siellä ei kasva mitään muuta viljaa. Jokaisesta, pienestäkin, kuormasta otetaan kilon näyte. Kuusi jyvää muuta viljaa läpäisee seulan, mutta yhtään enempää erässä ei saa olla tai se hylätään. Puhtaan kauran käsittelemisessä käytetään omia laitteita, kuten kuivuria ja peräkärryjä, säilytetään omissa siiloissa ja jauhetaan omissa myllyissä. Periaate on siis tuttu muutoinkin gluteenitonta ruokavaliota noudatettaessa: vältetään kaikenlaista kontaminaatiota.

Lisää puhtaasta kaurasta ja sen valmistusprosessista voit lukea täältä 

Keliakialiiton sivulta löytyy lista keliaakikoille soveltuvista kauratuotteista ja kaurajuomista 

Hyvää Keliakiaviikkoa 5.-11.9.2016! Keksitkö gluteenitonta? Ilahduta ystävääsi :)

 


Anonymous (ei varmistettu)
0

Sain diagnoosin ihokeliakiasta vuonna 1989 sairastettuani tautia arviolta noin kahdeksan vuoden ajan. Vielä tuntematonta ihosairautta hoidettiin erilaisilla ruokavalioilla (välillä en saanut syödä tomaattia, toisinaan karsittiin pois jotain muuta), ihorasvoilla ja välillä kiellettiin uimahallissa käyminenkin. Kun diagnoosi viimein saatiin, oli olo helpottunut. Pienellä paikkakunnalla itselle sopivien tuotteiden määrä oli hyvin rajallinen ja ruokakauppiaalta saatu monistettu reseptinippu oli kultaakin arvokkaampi ja säilössä edelleen.

Melko pian suuntasin isommille paikkakunnille ja haeskelin sieltä sopivia jauhoja ja ruokia. Asian Food -tyyppiset ruokakaupat olivat suosikkejani ja niistä löytyikin silloin eksoottisilta tuntuvia tuotteita kotona kokeiltavaksi. Jos olisin tiennyt nykyisten lähikauppojen valikoimista olisin varmasti lentänyt pyrstölleni.

Tutkimusmatkani jatkuu edelleen. Nykyisin eräs suosikkini on Ekokauppa Ekolo, josta löytyy eteenkin leipien puolelta maukkaita ja ravitsevia vaihtoehtoja. Pitkäaikainen suosikkini on Masajon Jaksamisleipä, jossa on ravintokuituakin ihan mukavasti. Uutena tuttavuutena olen maistellut Lifefoodin luomu porkkanakeksejä. Niissä päästään ravintokuidussa jo 15 % mallikkaaseen määrään.

Näillä makuretkilläni mm. leivän määre on ehkä hiukan muuttunut siitä, mikä perinteisesti luokitellaan leiväksi. Täytyy myöntää, että lähikaupan gluteenittomista leivistä pidän eniten näkkäristä. Vielä en ole löytänyt lapsuudesta tuttua kuohkeaa ja maukasta leipää, mutta ehkäpä törmään siihen ennemmin kuin uskonkaan.