Olet täällä

Viljapellon havinaa

Blogi gluteenittomasta elämästä
0

Hei vaan tyypit ja aurinkoista huhtikuuta!

Tässä blogikirjoituksessa kirjoittelen näistä yllämainituista hepuista ja siitä, miksi niiden seuraan tulisi hakeutua.

Keliaakikon ruokavalioon kuuluvat ainakin riisi ja maissi ja näitä tulee helposti nautittua. Riisi ja maissi ovat erilaisten jauhoseosten ja siten myös leipien perusraaka-ainetta. Samoin riisi toimii turvallisena lisäkkeenä aterioilla. Maissia ja riisiä löytyy myös erilaisista mysleistä ja muroista. Lisäksi keliaakikko voi onneksi käyttää gluteenitonta kauraa, joka tarjoaa vaihtelua sekä leipiin että aamupalan puurohiutaleena.

(durra ja teff jauhoja käytetty hapanjuurisämpylän leivonnassa)

Mutta miksi durra tai teff?

  1. Maissi ja riisi eivät ole erityisen kuitupitoisia viljatuotteita, joten gluteenittomat heinäkasvit tai pseudoviljat tuovat lisäkuitua ruokaan. Esimerkiksi riisijauhon kuitupitoisuus on noin 1,5g/100g ja teff-jauhon noin 7g/100g.
  2. Käyttämällä gluteenittomia heinäkasveja ja pseudoviljoja voi monipuolistaa ruokavalion ravintoainekoostumusta. Aivan ylivertaisia ravintoaineiden lähteitä nämä kasvit eivät ole, mutta esimerkiksi durrajauhon proteiinipitoisuus on keskimäärin 9.5g/100g ja maissijauhon noin 6g/100g.
  3. Yksipuolinen vain riisin ja maissin käyttö saattaa lisää ruoasta saatavien haitta-aineiden määrää kuten riisin mahdollinen arsenikki ja maissin mykotoksiinit.
  4. Kokeilemalla durraa leivontaan ja kvinoaa tai amaranttia lisäkkeeksi, voi monipuolistaa omaa ruoanlaittoaan ja makumaailmaansa ja saada ihanaa vaihtelua!

(durra jauhoa tässä kuvassa)

Ja sitten näiden kavereiden esittely:

DURRA

  • Durra tai englanninkielisissä teksteissä sorghum on Keski-Afrikasta kotoisin oleva heinäkasvi ja se on tärkeä ruokakasvi Afrikassa. Durra on itse asiassa maissin, riisin, vehnän ja ohran jälkeen eniten viljelty vilja maailmassa. Kaupoista löytää durrajauhoa ja se sopii mainiosti leivontaan.

AMARANTTI tai AMARANTH

  • Amarantti on Andien pseudovilja ja amarantista käytetään maailmalla niin lehtiä kuin siemeniä. Suomessa amaranttia löytyy kaupoista ”popattuna” eli pop-amaranttina, jauhona ja hiutaleita. Amaranttia voi käyttää puuron tekoon tai siitä voi tehdä lisäkkeen sekä tietysti jauhona leivontaan.

 

KVINOA tai QUINOA

  • Kvinoa alkaa olla melko tuttua suomalaisille kuluttajille, koska sitä alkaa löytymään esimerkiksi salaattibuffeteista ja lisäkkeenä lounasruokaloissa. Kvinoa on amarantin tapaan kotoisin Andeilta ja kvinoakasvista ravinnoksi käytetään siemeniä, joita löytyy eri värisinä. Kvinoaa löytyy jauhona, hiutaleena ja siemenenä.

TEFF

  • Teffiä on viljelty jo tuhansia vuosia Etiopiassa ja teffjauhoa käytetty paikallisen perinneleivän, injeran, tekoon. Teff on heinäkasvi. Teffiä löytyy jauhona sellaisenaan ja erilaisista jauhoseoksista. Erityisesti hapanleivän tekoon teff on omiaan.

kvinoa-pop tässä kuvassa

LÄHTEET

Lehtinen I.M. Pro Gradu -tutkielma. 2017. Gluteenittomat tuotteet amarantista, kvinoasta ja teffistä: markkinapotentiaali ja ruokatrendit Suomessa Pro Gradu -tutkielma. http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20170513/urn_nbn_fi_uef-20170513.pdf.

Welstead, L. 2015, "The Gluten-Free Diet in the 3rd Millennium: Rules, Risks and Opportunities", Diseases, vol. 3, no. 3, pp. 136-149.

 


2

Pääsin käymään taas mielipaikassani Lapissa. Olipa mukava nähdä odotetut kirjaimet ruokien yläpuolella, G, L, M jne. Monena vuonna olen jättänyt palautetta merkintöjen puutteesta. Nyt oli ilmestyneet. Ei tarvinnut kysellä kaikista ruuista erikseen. Yleensä löytyi kuitenkin penkomisen jälkeen pakkaus, jonka pienestä tekstistä yritettiin porukalla saada selvää. Joskus uskalsin ottaa salaatin lisäksi keitetyn kananmunan, sitten piti alkaa kyselemään. Nyt oli leipiä ja jopa keksejä tarjolla. Edistystä! Viimeisenä päivänä kuulin, että gluteenitonta puuroakin olisi saanut keittiöstä erikseen pyytämällä. No, puuroa saa kotonakin, erilaiset leivät on harvinaisempaa herkkua. Mummokin pärjää lumessa, jos ylä- tai alamäki on liian jyrkkä, lappilaisen neuvon mukaan "voi ottaa  sukset käthen".wink Ehkä saan kuviakin mukaan, ehkä en. Vanha kuva löytyi, ruokakuvien laitto ei.

 


0
Hei tyypit ja aurinkoista maaliskuuta ja kevään odotusta! Viime blogissani lupasin kirjoittaa lisäravinteiden tarpeesta gluteenittomassa ruokavaliossa. 
Sairastuin itse vuonna 2006 ja ravitsemusterapeutti neuvoi syömään ensimmäisen vuoden ajan monivitamiinia ajatuksella, että korvataan puutoksia, joita on syntynyt huonon imeytymisen vuoksi. Sinänsä ihan järkeenkäypää, koska olin ensinnäkin aneeminen ja kalpea kuin lakana ja olin asunut vessassa pitkiä aikoja ennen diagnoosia ja sen jälkeenkin, kunnes suolinukka alkoi toipumaan. Eli ihan kaikki aineet eivät olleet kyllä ravinnosta imeytyneet…
 
Mutta onko asiaa tutkittu? Löytyykö tutkittua tietoa siitä, pitääkö/kannattaako keliaakikon syödä vitamiinivalmistetta? Lähdin etsimään tutkittua tietoa maailmalta, onko keliaakikon syytä syödä vitamiineja purkista. Käytin Finna kirjaston hakutietokantaa ja etsin kansainvälisiä artikkeleita vuosilta 2010-2018, jotka ovat vertaisarvioitu ja joiden kokoteksti oli saatavilla.
MITÄ TUTKIMUSTIETO KERTOO?
Kovin montaa tutkimusta asiasta ei ole tehty, mutta yleisesti voidaan todeta, että varsinkin keliaakikon tulee kiinnittää huomiota monipuoliseen ruokavalioon. Eli todellakin kannattaa keskittyä ravinnerikkaan ruoan nauttimiseen. Siis pavut, linssit, hedelmät ja vihannekset kunniaan.
 
Tutkimukset toivat myös esille sen tosiseikan, että keliaakikot ovat samassa veneessä muun väestön kanssa painonnousun suhteen eli gluteeniton ruokavalio ei suinkaan ole tae siitä, että ylipaino ei uhkaisi. Myös riittävä kuidunsaanti on erityisen tärkeää sekä ravintoaineiden saannin että painonhallinnan kannalta. Pehmeitä rasvoja tulee suosia ja kovien rasvojen saantia tulee vähentää. Kaiken kaikkiaan kuulostaa kovin tutulta ravitsemussuosituksilta!
 
Yksittäisten aineiden tasolta tutkimuksissa todetaan, että puutteita on löytynyt D-vitamiinin, kalsiumin ja raudan saannissa. Myös sinkin, foolihapon ja B12-vitamiinin saannissa on ollut puutteita. Täytyy alleviivata tässä sitä, että tutkimusaineistot eivät ole suuria eikä tuloksia voi siis yleistää koskemaan suomalaisia keliaakikoita. Samoin moni asia vaikuttaa mahdollisiin puutoksiin, kuten ohutsuolen suolinukan kunto diagnoosihetkellä sekä keliaakikon ravitsemus. Vegaanikeliaakikko tarvitsee vitamiineja täydentääkseen ruokavaliotaan mutta monipuolinen sekasyöjä taas ei. 
SYÖKÄÄ KASVIKSIA
Yhteenvetona voin todeta, että selvää tieteellistä näyttöä ei löytynyt siitä, että keliaakikot hyötyisivät vitamiinivalmisteista. Monipuolinen ja runsaskuituinen ruokavalio on keliaakikon ja kaikkien ei-keliaakikkojenkin etuna. Ravitsemussuosituksista nostan tähän erityisesti liikennevalo-osion, jossa todetaan, että 
  1. kasviksien (erityisesti juuresten) sekä palkokasvien (herneet, pavut linssit) käyttöä kannattaa lisätä
  2. viljavalmisteista kannattaa valita täysjyväviljavalmisteet
  3. sekä lihavalmisteiden ja punaisen lihan käyttöä tulee vähentää.
Kuvat ovat omiani. Saa lainata, kunhan linkität blogiini.
 
LÄHTEET
Shepherd S.J. & Gibson P.R. (2013) Nutritional inadequacies of the gluten-free diet in bothr ecently-diagnosed and long-term patients with coeliac disease. J  Hum Nutr  Diet.26, 349–358 doi:10.1111/jhn.12018
 
Sue, A., Dehlsen, K. & Ooi, C.Y. (2018) Paediatric Patients with Coeliac Disease on a Gluten-Free Diet: Nutritional Adequacy and Macro- and Micronutrient Imbalances. Current Gastroenterology Reports (2018) 20: 2 doi:10.1007/s11894-018-0606-0.
 
Welstead L. (2015). The Gluten-Free Diet in the 3rd Millennium: Rules, Risks and Opportunities. Diseases (Basel, Switzerland), 3(3), 136-149. doi:10.3390/diseases3030136
 
Öhlund, K. , Olsson, C. , Hernell, O. and Öhlund, I. (2010), Dietary shortcomings in children on a gluten‐free diet. Journal of Human Nutrition and Dietetics, 23: 294-300. doi:10.1111/j.1365-277X.2010.01060.x
 
 
 

Sivut