Olet täällä

101
Hei tyypit! Ja mukavaa marraskuuta kaikille. Käsittämättömän lämmintä on ollut. En muista milloin olisin ollut marraskuussa SUOMESSA ulkona kahvilassa juomassa kahvia. No nyt olen ollut. Kahviloista tuli mieleen nämä kahviloiden kahvin kanssa tarjoamat makeiset. Yleensä Fazerin sinistä. En ota, koska #saattaasisältää. Olisiko kivempi juttu joku marmeladi tai maidoton gluteeniton suklaapala yms.? No olisi. Esimerkiksi Johan Bülowin Lakrids tuotemerkillä on valmiita yksittäispakattuja suupalamakeisia. Ihan näin vinkiksi heitän kahviloiden vetäjille :) Tai älkää antako mitään! Itselle ainakin riittää pelkkä kahvi. Kiitos ja halaus.
 
Muuten olen TAAS opiskellut. Huh ja hei. Tavoitteena päivätyön lisäksi saada kasaan 25 opintopistettä jouluun mennessä. Että ei ole suuremmin ollut vapaa-ajan ongelmia :D  Mutta asia jota olen ehtinyt tehdä on juurileivonta! Itse siis olen hapattanut leipäjuurta ja (yrittänyt) leiponut sen avulla. Onko kivaa? No on! Ja erittäin midfullness. Hapanjuurta ei voi kiirehtiä eikä sen kanssa voi hosua, vaan mitä rauhallisemmin etenee sen parempaa tulee. Ja ihan jatkuvaa oppimista hapanjuuren kasvatus on! Tämän jutun kuvissa on oma hapanjuureni eri kasvatusvaiheissa ja kuvaa myös valmiista tuotoksista.
 
Mitä hapanjuuri on? Hapanjuurileivonta on ensinnäkin vanhin tapa valmistaa leipää ja ensimmäiset todisteet siitä, että ihmiskunta on valmistanut leipää löytyvät muinaisesta Egyptistä. Hapanjuuri on lähtenyt siitä, kun joku on unohtanut puurokattilansa pariksi päiväksi huoneenlämpöön ja sitten paistanut tätä massaa uunissa, jossa se on kohonnut leiväksi. Hapanjuuri syntyy, kun jätämme huoneenlämpöön vettä ja jauhoja, johon sitten laskeutuu ilmasta hiivoja ja bakteereja ja nämä alkavat kemiallisen prosessin. Ihmiset eivät itse asiassa tienneet hapanjuuren kemiasta sekä biologiasta kun vasta 1800-luvulla Louis Pasteurin myötä, joka tunnisti, että juuri nämä pienet eliöt aiheuttavat happanemisen leivässä ja käymisen viinin teossa. No miksi hapanjuurileivonta katosi. Voimme syyttää teollista vallankumousta. Tarvittiin leipää ruokkimaan kansaa ja sitä leipää tarvittiin nopeasti. Keksittiin teollinen hiiva sekä hapanjuurta jäljittelevät kemialliset yhdistelmät, jotka tekevät takuuvarmaa työtä nostattaessaan leipää äkkiä ja vauhdilla. Mutta! Hyvä leipä vaatii aikaa eikö niin. Ja nostetaanpa käsi, kuka kaipaa hapanleipää.
 
Niinpä! Ja hapanjuurileivonta oikeasti on hauskaa. Aina ei onnistu. Niin kuin ei elämässä yleensä. Gluteenittomia hapanjuuriohjeita löytyy kirjoista, lehdistä ja netistä. Omaan hapanjuureeni olen käyttänyt teff-jauhoa, tattaria ja durraa sekä riisijauhoa. Leivontavaiheessa olenkin sitten käyttänyt vähän kaikkea, mitä kaapista löytyy. Gluteeniton hapanjuurileivonta on erilaista kuin gluteenillinen hapanjuurileivonta. Ja gluteeniton hapanjuurileivonta on erilaista kuin gluteeniton tavallinen leivonta.
Seuraavaan postaukseen yritän löytää tieteellistä kirjoittelua gluteenittomasta hapanjuuresta.
Se on heippa siihen asti!
 
Ja lähteenä on toiminut professori Pallanin luento
The Rise and Fall of Sourdough: 6,000 Years of Bread
 
Ja kuvat ovat omiania. Älä lainaa ilman viittausta blogiini. Kiitsa eli thänks.

Kommentit

canadian pharmacy 5 mg prednisone no rx - prednisone 20 mg brand name prednisone generic brand name
viagra cialis vardenafil online - viagra from canadian pharmacy erectile dysfunction medications

Sivut

Lisää uusi kommentti