Olet täällä
24.04.2018 - 22:27
144
Suolistomikrobiston vaikutuksesta ihmisten terveyteen puhutaan julkisuudessa tasaisin väliajoin ja tutkimustietoa pukkaa melko paljon. Aloin kirjoittaa tätä artikkelia ennen kuin ”Gluteeniton elämä” 2/18 ilmestyi, joten ilmeisesti aihe on nyt todellakin kuuma peruna, koska lehdessäkin oli Eliisa Girsénin mainio juttu aiheesta ”suolistomikrobien salaisuudet”. Kannattaa ehdottomasti lukea! Asiaa ja tutkimustuloksia tästä aiheesta riittää, joten pätkäisen kirjoitukseni ainakin kahtia. Toista osaa voi odottaa todennäköisesti ilmestyväksi Lautasella –messujen jälkeen.
Vietän nimittäin itse messuilla sekä perjantain että lauantain. Heilun vähän joka paikassa, joten tule ihmeessä moikkaamaan!!!
Ja pistän tässä samalla arvontaan kaksi lippua messuille! Kommentoi siis komenttikenttään, mitä odotat eniten messuilta ja voit voittaa lipun messuille. Siis kaksi onnellista kommentoijaa voittaa liput messuille!
Arvonta päättyy torstaina 26.4.2018 kl. 16, jonka jälkeen arvon voittajat. HUOM!!!! Onnea voittajille, voittajat arvottu. Kiitos kaikille kommentoijille!
Ja pistän tässä samalla arvontaan kaksi lippua messuille! Kommentoi siis komenttikenttään, mitä odotat eniten messuilta ja voit voittaa lipun messuille. Siis kaksi onnellista kommentoijaa voittaa liput messuille! Arvonta päättyy torstaina 26.4.2018 kl. 16, jonka jälkeen arvon voittajat. HUOM!!!! Onnea voittajille, voittajat arvottu. Kiitos kaikille kommentoijille!Mutta miten sitten keliakia ja suolistomikrobit liittyvät toisiinsa? Olin viime vuonna Valtakunnallisilla Ravitsemuspäivillä Helsingissä ja päivien aihe oli ” Mikrobit, ruoka ja terveys- mitä uusin tutkimus kertoo”. Kuulin paljon mielenkiintoisia luentoja ja korviini jäi kaikumaan erään luennoitsijan toteamus, että keliaakikoiden suolistomikrobisto on erilainen kuin terveiden.
Asia jäi kiinnostamaan minua ja teinkin Finna tiedostokantaan haun ”celiac disease” ja ”microbiota” ja nostan tässä esiin kaksi tutkimusartikkelia, joihin törmäsin. Toinen artikkeli on vuodelta 2017 ”Dysbiosis a risk factor for celiac disease” ja toinen on vuodelta 2015 ”Intestinal Microbiota and Celiac Disease: Cause, Consequence or Co-Evolution?”.
Ennen kuin lähden perkamaan hieman tarkemmin artikkelien sisältöä, niin käydään läpi vähän terminologiaa ja sananselitystä.
Suolistomikrobisto
Suolistomikrobisto koostuu jopa 100 biljoonasta mikrobisolusta ja näistä mikrobeista 99,9 % on paksusuolessa. Suolistomikrobistossa on bakteerien, arkkien ja eukaryoottien lisäksi myös viruspopulaatio. Bakteereja on määrällisesti eniten suolistomikrobistossa ja lisäksi bakteeristo on erittäin monimuotoinen! Kaikkia suolistobakteereja ei ole edes tunnistettu, mutta on arvioitu, että suolistobakteerien lajien lukumäärä olisi jopa 2000! (Kirjavainen et al. 2012.)
Probiootit
Probiootit ovat eläviä mikrobikantoja, joilla on edullisia terveysvaikutuksia, kun niitä laittaa suun kautta ruuansulatuskanavaan. (Kirjavainen et al. 2012.)
Prebiootit
Prebiootti ei tuo mitään uutta mikrobikantaa suolistoon, vaan prebiootti on sellainen sulamaton ruoan komponentti, joka stimuloi bakteeriston kasvua tai aktiivisuutta paksusuolessa siten, että muuttunut suolistomikrobisto joko paikallisesti tai systeemisesti edistää terveyttä. Prebiootti on yleensä hiilihydraatti. (Kirjavainen et al. 2012. Ja katso myös Laatikainen 2010.)
No mitäs sitten keliaakikon suolistossa kuhisee?
Ensinnäkin Girbovan et al. (2017) artikkelissa kerrotaan tutkimuksista, jossa tutkittiin sellaisten vastasyntyneiden suolistomikrobistoa, joilla on vähintään yksi ensimmäinen asteen keliaakikko sukulainen. Tutkimuksissa todettiin, että HLA-DQ genotyyppi (HLA-DQ2 ja HLA-DQ8 yhdistetään voimakkaaseen keliakiariskiin) itsessään vaikuttaa siihen, millä bakteereilla vastasyntyneiden suolisto kolonisoituu. (Tiedetäsmennys: suoliston kolonisoituminen tarkoittaa tässä sitä tapahtumaketjua, jossa vauva saa suolistomikrobeja omaan suolistoonsa). Tutkimustieto ei vielä kuitenkaan osaa kertoa sitä mekanismia, jolla HLA-DQ genotyyppi voi vaikuttaa kolonisaatioon ja mikrobiomiston koostumukseen, mutta kuitenkin sillä on selkeä vaikutus!
Ja jatkoa tälle suolistokuhinalle seuraa ensi kirjoituksessa! Tässä alla ovat käyttämäni lähteet.
Cenit, M.C., Olivares, M., Codoñer-Franch, P. & Sanz, Y. 2015, "Intestinal Microbiota and Celiac Disease: Cause, Consequence or Co-Evolution?", Nutrients, vol. 7, no. 8, pp. 6900-6923. doi:10.3390/nu7085314
Girbovan A-M., Sur G., Samasca G. & Lupan I. 2017.” Dysbiosis a risk factor for celiac disease.” Med Microbiol Immunol. 2017 Apr;206(2):83-91.
doi: 10.1007/s00430-017-0496-z
Kirjavainen, P., von Wright, A. & Mykkänen H. 2012. Ravinto ja suolistomikrobisto. Teoksessa Aro et al. Ravitsemustiede. Julkaistu 2014. Sähköinen aineisto, Duodecim, Opinportti.
Laatikainen, R. 2010. Prebiootti vatsanväänteiden aiheuttajana. http://www.pronutritionist.net/2010/06/prebiootti-vatsanvaanteiden-aiheu...
Kommentit
Sivut
Lisää uusi kommentti