Olet täällä

Arjen murusia

Blogi lapsen keliakiasta ja perhe-elämästä
2


Keliaakikolle matkustaminen voi olla pelottavaa ja haasteellista. Erityisen haasteellista voi olla keliaakikkolapsen ja -nuoren matkustaminen. Aikuinen kun voi aina ottaa pääruoksi pelkän salaatin tai pihvin ilman kastiketta ja jopa ilman lisuketta, mutta lapsella on usein erilaisia henkisiä rajoitteita ruuissa. 


Keliaakikkokin voi matkustaa ja löytää reissuissa syötävää. Hyvä sääntö kuitenkin on, että mitä vaativampi on ruoan suhteen, sitä enemmän täytyy tehdä erityisjärjestelyjä ja ennakkovalmisteluja mm. matkakohteen, hotellin, ruokapaikkojen sekä kahviloiden valitsemiseksi. Ylipäätään kohdemaan ruokakulttuuriin kannattaa tutustua jo etukäteen.


Ensimmäinen valinta on kohteen valinta, eli minne haluaa matkustaa.  Keliakia tunnetaan useassa maassa, mutta ei läheskään kaikkialla. Suomessakin keliakia rinnastetaan joskus laktoosi-intoleranssiin, mikä saattaa aiheuttaa suuria ongelmia. Mikäli kokki ei tiedä keliakiasta mitään, on iso riski, että esimerkiksi jauhopöly päätyy annokseen tai ranskalaiset paistetaan samassa öljyssä kuin leivitetyt nugetit. 


Lähtökohtaisesti Suomi on kuitenkin yksi parhaimmista maista matkustelevalle keliaakikolle. Lähes joka kahvilasta ja ravintolasta Hangosta Lapin hiihtokeskuksiin löytyy jotain gluteenitonta syötävää, ja hotellien aamupalalla on mm. gluteenitonta leipää. Keliakia ja kontaminaatio myös tunnetaan kohtuullisen hyvin. Lapsille usein nopein, helpoin ja maistuvin vaihtoehto on hampurilainen, ja kaikissa Suomessa toimivissa hampurilaisketjuissa on gluteenittomia vaihtoehtoja.


Ulkomaille lähtiessä suunnittelua ja ennakkovalmisteluja tarvitaan enemmän. Onneksi internet auttaa ja sieltä löytyy vastaus moneen kysymykseen. Ja jos ei löydy, aina voi etsiä ja kysyä esimerkiksi Facebookin ryhmistä, Glu.fi:stä, Keliakialiiton sivuilta tai sitten hotellista tai ravintolasta suoraan.


Mitään yleistä sääntöä ei voi sanoa, missä keliakia tunnetaan ja missä ei. Käytännössä kuitenkin on niin, että isoissa kaupungeissa keliakia tiedetään paremmin kuin maaseudulla, ja Euroopassa se on tunnetumpaa kuin muualla. Myös kohteen turistisesonkiaika voi vaikuttaa tarjontaan. Euroopan maista keliakia tunnetaan parhaiten Suomen lisäksi mm. Italiassa, Englannissa, Espanjassa, Ruotsissa ja Belgiassa. Aasiassa selviää usein varmistamalla, ettei ruoassa ole käytetty vehnää. Tätä varten on matkalla syytä olla mukana olla ko. maan kielellä tulostettu keliakia-kielikäännöslappu, jossa kerrotaan gluteenittomuudesta ja kontaminaatiosta. 


Kun matkakohde on valittu, seuraavaksi tulee hotellin valinta. Airbnb ja huoneistohotelli ovat aina helppoja valintoja, koska silloin voi tehdä itse aamupalan lisäksi jopa kaikki ruoat. Jos päätyy hotelliin, gluteenittoman tarjooman saa useimmiten selville vain kysymällä. Toki suosituksia löytyy erilaisista sosiaalisen median keskusteluista.


Kun googlaa jo ennen reissua suositellut gluteenittomat paikat, säästää lomalla aikaa, hermoja, jalkoja ja riitelyä. Hommaa helpottaa se, että etsii omaa hotellia ja haluamiaan nähtävyyksiä lähellä olevat gluteenittomat ravintolat, kahvilat ja jäätelöpaikat ja merkitsee ne kartalle. Esimerkiksi kaikista Euroopan pääkaupungeista löytyy internetistä hyvin gluteenittomia ravintolasuosituksia. Gluteenitonta ruokaa tarjoavat ravintolaketjut ovat helppoja valintoja, esimerkkinä Saksan Vaipiano. Oman majoituspaikan läheltä voi etsiä jo etukäteen kauppoja, mistä löytyy gluteenittomia ruokia. Joissain maissa paras tarjonta on apteekeissa tai luontaistuotekaupoissa. 


Pari päivää ennen lähtöä kannattaa lähettää vielä hotelliin muistututusviesti, milloin on tulossa ja millaisia erityisruokavaliotarpeita ja toiveita on mm. aamupalan suhteen. Valmismatkaa varatessa erityisruokavaliot on syytä ilmoittaa matkatoimistolle jo varausvaiheessa. Kännykkään voi ladata erilaisia elämää helpottavia applikaatioita.


Matkalle lähtiessä laukkuun kannattaa pakata gluteenittomia ruokia, jotka säilyvät useamman päivän. Käsimatkatavaroihin voi taas laittaa lapselle maistuvia välipaloja ja eväitä, joita voi syödä matkan aikana. Lähtökohtaisesti lentokentiltä tai lentokoneista ei gluteenitonta ruokaa löydy,  eikä esimerkiksi junien ravintolavaunujenkaan tarjooman varaan kannata laskea. Joidenkin lentoyhtiön nettisivuilta voi tilata ennakkoon gluteenittoman ruoan, mutta valitettavasti ne ei välttämättä maistu lapselle.


Matkalla ollessa on hyvä muistaa luontaisesti gluteenittomat ruoat, kuten juustot, hedelmät, vihannekset, jogurtit ja lihat. Mikäli haluaa paahtaa leipiä, on paahtopussi kätevä apu. Yksi ratkaisu on ottaa aamupalalle mukaan omat gluteenittomat leivät, murot tai vaikkapa puurot.


Kun on etukäteen selvittänyt matkakohteen gluteenittomat ravintolat ja kahvilat, ei aikaa sitten mene paikasta toiseen kyselemiseen. Nälkäisenä ja väsyneenä se voi olla äärimmäisen epätoivoista. Lisäksi on syytä muistaa, että turhankin usein ravintolan ovella "kaikki onnistuu". Todellisuudessa saatkin sitten tavallista pastaa gluteenittoman sijaan, tai krutonkeja salaatin sisälle piilotettuna. Tarkkana täytyy siis olla, koska kaikissa ravintoloissa ei todellakaan ymmärretä, mitä gluteenittomuus tarkoittaa.


Ravintoloiden ruokalistoja katsellessa on annoksen perässä oleva G-kirjain hyvä merkki, koska silloin ravintola ymmärtää gluteenittomuuden. Vaikka useimmiten G tarkoittaa gluteenittomuutta, joissain maissa se taas tarkoittaa annoksen sisältävän gluteenia...

Keliaakikkokin voi matkustella ja ennenkaikkea nauttia matkoista, onhan ruoka usein tärkeä osa onnistunutta reissua. Kärsivällisyyttä, joustavuutta ja tarkkaavaisuutta vain reissuun mukaan, ja aina kannattaa varmistaa saadessaan annoksen eteensä, ettei siinä vahingossakaan ole gluteenia. Kun keliaakikkolapsi saa positiivisia kokemuksia matkustamisesta, uskaltaa hän matkustaa myöhemmin yksinkin.


0

Tunnetko jo banoffeen - kinuskin, banaanin ja kermavaahdon kuorruttaman herkkuleivonnaisen, jonka tekemisessä ei tarvita uunia? Meillä tämä herkku on muodostunut oikein hitiksi, eikä sen valmistaminen ole kovin monimutkaista. Eniten aikaa vie keksimurupohjan jäähdyttäminen.

Käytin tämän banoffeen keksimurupohjaan viimeiset gluteenittomat piparkakut, joten se sai kivan mausteisen säväyksen. Lisäksi joukossa oli gluteenittomia digestive- ja suklaakeksejä.

Toffeen voit keittää kondensoidusta maidosta, mutta sitä on saatavana myös valmiina. Maidosta keittämällä aikaa kuluu useita tunteja, joten valmis purkkitoffee on nopeampi vaihtoehto. Ja kun ainekset varaa kaappiin jo ennalta, saa banoffeen pöytään aika pienelläkin varoitusajalla, puolessatoista tunnissa.

Gluteeniton banoffee

Pohja:

200 g gluteenittomia keksejä

100 g voita

Täyte:

1 prk (n. 397 g) kondensoitua, karamellisoitua maitoa (esim. Dovgan)

2-3 banaania

1 rkl sitruunamehua

(0,5 dl suolapähkinöitä)

Päälle:

2 dl kuohukermaa

keksimuruja

Murskaa keksit hienoksi muovipussissa puristelemalla tai tehosekoittimessa. Sulata voi ja kaada se keskimurun sekaan. Sekoita hyvin.

Vuoraa irtopohjavuoan pohja leivinpaperilla ja levitä keksimuru-voiseos pohjan päälle. Laita pohja jäähtymään jääkaappiin vähintään tunniksi. Voit myös valmistaa pohjan jääkaappiin vaikka edellisenä päivänä, mutta täytä se vasta juuri ennen tarjoilua.

Irrota jäähtynyt pohja varovasti vuoasta ja laita tarjoilualustalle.

Levitä pohjan päälle viipaloidut banaanit ja ripottele sitruunamehu niiden päälle. Peitä banaanit toffeella ja ripottele halutessasi suolapähkinät päälle. Lisää lopuksi kuohkeaksi vaahdotettu kermavaahto banoffeen päälle. Murustele päälle vielä keskimuruja.

 

 


1

Perheemme molemmille lapsille on diagnosoitu keliakia viimeisen kahden vuoden aikana. Keliakia on sairaus, ja kukapa sitä sairauksia toivoisi, varsinkaan omille lapsilleen. Emme ole kuitenkaan juurikaan vuodattaneet kyyneliä, turhautuneet tai vajonneet itsesääliin tämän takia: elämässä sattuu ja tapahtuu, ja ei koskaan mitään niin pahaa ettei jotain hyvääkin.

Missään tapauksessa ei käy kieltäminen sitä, etteikö lasten gluteeniton ruokavalio olisi vaikuttanut elämäämme. Toki matkustelemme kuten ennenkin, käymme silloin tällöin ulkona syömässä tai haemme kotiin gluteenittomat pizzat ja lasten herkkupäivä on edelleen lauantai, mutta perheen arki on muuttunut. Nykyisin kokkaamme enemmän, leivomme itse enemmän ja syömme yhdessä enemmän. Ja nämä eivät välttämättä ole huonoja asioita.

Koska ei ole järkeä tehdä montaa eri lämmintä ruokaa kotona, ovat kaikki perheemme ateriat nykyisin gluteenittomia. Epäilemättä ruokavaliomme onkin muuttunut nyt terveellisemmäksi, koska vehnäjauhojen vähentäminen tekee hyvää lähes kaikille. Lisäksi luontaisesti gluteenittomien ruokien, kuten hedelmien ja vihannesten syönti on meillä lisääntynyt.

Keliakia tunnetaan Suomessa hyvin, ravintoloissa varsinkin. Kauppojen gluteenittomien tuotteiden hylly kasvaa koko ajan, ja hinnatkin ovat tulleet hieman alaspäin kilpailun ja tarjonnan kasvaessa.  

Koulussa lapset hakevat oman gluteenittoman ruoan erillisestä linjastosta. Lasten kommentti on, että tämä erityisruoka on ollut parempaa kuin ”massaruoka”. Ehkä nämä erikseen tehtävät ruoat ovat luonnollisempia ja puhtaampia, ja niissä käytetään vähemmän käsiteltyjä sekä teollisesti muokattuja eineksiä, niitä ei ole prosessoitu niin paljon tai niissä on enemmän makua. Niin tai näin, tässä asiassa koemme olevamme suorastaan etuoikeutettuja.

E-koodipommit, erilaisia lisä- ja säilöntäaineita sisältävät herkut ja esimerkiksi keinoväreillä värjätyt makeiset ovat meillä pääasiassa vaihtuneet tuotteisiin, joiden sisältöluettelo ei ole munkkilatinaa pakkauskääre pullollaan. Eipä sitä aiemmin tullut edes ajateltua, että monet makeiset koostuvat lähinnä vain lisäaineista! Vaikka niistä ei olisikaan mitään haittaa, eivät ne mitään terveystuotteita ole, eikä niitä ihminen myöskään tarvitse. Eivät lapset taateleita tai rusinoita ole siirtyneet syömään, mutta karkeista ja herkuistakin löytyy hyviä gluteenittomia ja lisäaineettomia vaihtoehtoja.

Tärkeintä on, että kiinnitämme nykyisin enemmän huomiota siihen, mitä suuhumme laitamme. Lapsemme kokevat, että he voivat paremmin ja ovat terveempiä kuin aiemmin, ja molempien kasvoille on palannut luonnollinen väri. Lapset liikkuvat paljon, kasvavat sekä kehittyvät huimaa vauhtia ja harrastavat monipuolisesti. Ruokavaliomme sisältää nykyisin huomattavasti vähemmän eineksiä ja sen ansiosta syömme nyt paremmin, monipuolisemmin ja terveellisemmin. Vastapainona ruokaan tuhlaantuu rahaa runsaammin, mutta voiko terveyttä hinnoitella? Lisäksi jääkaapissa täytyy olla kaksi eri margariinia, leivänpaahtimia tarvitaan kaksi ja kauppareissulla menee kauemmin aikaa elintarvikkeiden ainesosia tutkiessa. Ulkomaanreissujen pohdintaan, selvittelyyn ja etukäteistyöhön tuhraantuu myös tunteja, mutta se on pääasiassa palkitsevaa työtä. Kokonaisuutena plussan puolella ollaan! Valintoja syömisen suhteen joutuu nyt tekemään huomattavasti enemmän kuin ennen, mutta harvapa sitä voi laittaa suuhunsa ihan mitä tahansa – ja vaikka voisikin, niin väitän, että niin ei kannata tehdä.


Sivut