Olet täällä

Arjen murusia

Blogi lapsen keliakiasta ja perhe-elämästä
Anonymous (ei varmistettu)
78

Teksti Ann-Mari

Jos haluat pääsiäispöytään jotakin raikasta mutta ihanan makeaa, leivo silloin nämä limellä maustetut ja makealla kuorrutteella koristellut kuppikakut! Pääsiäisen kunniaksi ne koristellaan gluteenittomilla karkeilla ja pienillä suklaamunilla, mutta kevään juhliin ne muuntautuvat myös toisenlaisilla koristeille.

Gluteenittomat lime-kuppikakut, 12 kpl

125 huoneenlämpöistä margariinia

3 dl sokeria

2 munaa

4 ½ dl gluteenittomia jauhoja

1 tl leivinjauhetta

ripaus suolaa

1 ½ dl piimää

3 rkl limen tai sitruunan mehua

1 rkl limen tai sitruunan kuorta

Kuorrute

100 g voita

200 g maustamatonta tuorejuustoa

6-7 dl tomusokeria

1 rkl limen tai sitruunan mehua

1 rkl limen kuorta

Koristeluun

gluteenittomia pääsiäiskarkkeja ja pieniä suklaamunia

 

Kuumenna uuni 175-asteiseksi.

Vatkaa margariini ja sokeria vaaleaksi vaahdoksi, lisää munat yksitellen voimakkaasti vatkaten.

Yhdistä gluteenittomat jauhot, suola ja leivinjauhe ja siivilöi ne muna-sokerivaahtoon vuorotellen piimän kanssa. Lisää limen mehu ja kuoriraaste ja sekoita hyvin.

Täytä pahviset tai silikoniset kuppikakkuvuoat niin, että 2/3 tulee täyteen. Paista uunin keskiosassa noin 20 minuuttia. Varmista kypsyys puutikulla.

Anna kuppikakkujen jäähtyä hyvin ennen kuorruttamista. Voit myös pakastaa ne ja kuorruttaa myöhemmin.

Vatkaa voi ja tuorejuusto keskenään. Siivilöi joukkoon tomusokeri, limen mehu ja kuoriraaste. Sekoita tasaiseksi ja notkeaksi. Lisää tomusokeria, jos kuorrute jää mielestäsi liian löysäksi.

Pursota kuorrute pursottimen avulla kuppikakkujen päälle niin, että aloitat reunalta ja etenet pyörivällä liikkeellä kohti keskustaa.

Koristele gluteenittomilla pääsiäiskarkeilla ja pienillä suklaamunilla tai vaikka sitruunan kuorikaasteella.

 


143

Turun seudun keliakiayhdistys järjestää pikkukeliaakikoille muutaman kerran kaudessa leivontakerhon, johon Siirikin on ehtinyt jo pari kertaa osallistumaan. Leivontakerho on mielestäni vertaistukea parhaimmillaan, sillä lapset käsittelevät, oman kokemukseni mukaan, asiaa usein käytännön kautta. Leivonta- tai ruuanlaittokerho voisi vanhemmillekin olla alussa hyvä. Ei se makaronilaatikon tai makkarakastikkeen teko gluteenittomana niin vaikeaa olekaan. Pullan ja leivän kanssa voi mennä jo sormi suuhun.

Siiri kirjoittaa leivontaillasta: 

9.3. perjantaina olin gluteenitomassa leivontakerhossa. Teimme suolaisia pötkylöitä, marjarahkaa, suklaavaahtoa ja dippiä.Tein niitä kaikkia.
 
Aluksi yritin avata kuohukerman, mutta se ei auennut. Sen jälkeen tein  dippiä ja sulatin suklaata. Odotellessa että suklaa sulaa, leikimme yhden kaverin kaa Voice of the Finlandia. Pian se kaveri avasi jääkaapin ja dipit lensivät ympäri keittiötä. Sitten täytin pötkylöitä ja katoin pöydän. Söimme tekemämme herkut.Sitten etsimme vielä suklaamunia. Siellä oli kivaa.
 
Siirin keittiöinnostus ei rajoitu pelkästään leivontakerhoon. Hän on leiponut ja laittanut ruokaa jo muutaman vuoden ajan. Itse tekeminen auttaa sisäistämään keliakiaan liittyvät muutokset ja tietotaitoa pystyy omalla osaamisellaan viemään eteenpäin. Toivonkin mahdollisimman monen vanhemman leipovan ja laittavan ruokaa lapsensa kanssa yhdessä ja antavan myös tilaa tehdä itsenäisesti. Se kantaa pitkälle. 

Ohessa on kaksi kuvaa. Toisessa on leivontakerhon herkkuja ja toisessa tarjoilut, jotka Siiri teki kohta 12-vuotiaan isosiskonsa kanssa yhdessä 10-vuotissynttäreilleen viikko sitten. Sain minä tehdä ystäväni kanssa sentään cocktailtikut.

 
 
 
 

43


Keliaakikolle matkustaminen voi olla pelottavaa ja haasteellista. Erityisen haasteellista voi olla keliaakikkolapsen ja -nuoren matkustaminen. Aikuinen kun voi aina ottaa pääruoksi pelkän salaatin tai pihvin ilman kastiketta ja jopa ilman lisuketta, mutta lapsella on usein erilaisia henkisiä rajoitteita ruuissa. 


Keliaakikkokin voi matkustaa ja löytää reissuissa syötävää. Hyvä sääntö kuitenkin on, että mitä vaativampi on ruoan suhteen, sitä enemmän täytyy tehdä erityisjärjestelyjä ja ennakkovalmisteluja mm. matkakohteen, hotellin, ruokapaikkojen sekä kahviloiden valitsemiseksi. Ylipäätään kohdemaan ruokakulttuuriin kannattaa tutustua jo etukäteen.


Ensimmäinen valinta on kohteen valinta, eli minne haluaa matkustaa.  Keliakia tunnetaan useassa maassa, mutta ei läheskään kaikkialla. Suomessakin keliakia rinnastetaan joskus laktoosi-intoleranssiin, mikä saattaa aiheuttaa suuria ongelmia. Mikäli kokki ei tiedä keliakiasta mitään, on iso riski, että esimerkiksi jauhopöly päätyy annokseen tai ranskalaiset paistetaan samassa öljyssä kuin leivitetyt nugetit. 


Lähtökohtaisesti Suomi on kuitenkin yksi parhaimmista maista matkustelevalle keliaakikolle. Lähes joka kahvilasta ja ravintolasta Hangosta Lapin hiihtokeskuksiin löytyy jotain gluteenitonta syötävää, ja hotellien aamupalalla on mm. gluteenitonta leipää. Keliakia ja kontaminaatio myös tunnetaan kohtuullisen hyvin. Lapsille usein nopein, helpoin ja maistuvin vaihtoehto on hampurilainen, ja kaikissa Suomessa toimivissa hampurilaisketjuissa on gluteenittomia vaihtoehtoja.


Ulkomaille lähtiessä suunnittelua ja ennakkovalmisteluja tarvitaan enemmän. Onneksi internet auttaa ja sieltä löytyy vastaus moneen kysymykseen. Ja jos ei löydy, aina voi etsiä ja kysyä esimerkiksi Facebookin ryhmistä, Glu.fi:stä, Keliakialiiton sivuilta tai sitten hotellista tai ravintolasta suoraan.


Mitään yleistä sääntöä ei voi sanoa, missä keliakia tunnetaan ja missä ei. Käytännössä kuitenkin on niin, että isoissa kaupungeissa keliakia tiedetään paremmin kuin maaseudulla, ja Euroopassa se on tunnetumpaa kuin muualla. Myös kohteen turistisesonkiaika voi vaikuttaa tarjontaan. Euroopan maista keliakia tunnetaan parhaiten Suomen lisäksi mm. Italiassa, Englannissa, Espanjassa, Ruotsissa ja Belgiassa. Aasiassa selviää usein varmistamalla, ettei ruoassa ole käytetty vehnää. Tätä varten on matkalla syytä olla mukana olla ko. maan kielellä tulostettu keliakia-kielikäännöslappu, jossa kerrotaan gluteenittomuudesta ja kontaminaatiosta. 


Kun matkakohde on valittu, seuraavaksi tulee hotellin valinta. Airbnb ja huoneistohotelli ovat aina helppoja valintoja, koska silloin voi tehdä itse aamupalan lisäksi jopa kaikki ruoat. Jos päätyy hotelliin, gluteenittoman tarjooman saa useimmiten selville vain kysymällä. Toki suosituksia löytyy erilaisista sosiaalisen median keskusteluista.


Kun googlaa jo ennen reissua suositellut gluteenittomat paikat, säästää lomalla aikaa, hermoja, jalkoja ja riitelyä. Hommaa helpottaa se, että etsii omaa hotellia ja haluamiaan nähtävyyksiä lähellä olevat gluteenittomat ravintolat, kahvilat ja jäätelöpaikat ja merkitsee ne kartalle. Esimerkiksi kaikista Euroopan pääkaupungeista löytyy internetistä hyvin gluteenittomia ravintolasuosituksia. Gluteenitonta ruokaa tarjoavat ravintolaketjut ovat helppoja valintoja, esimerkkinä Saksan Vaipiano. Oman majoituspaikan läheltä voi etsiä jo etukäteen kauppoja, mistä löytyy gluteenittomia ruokia. Joissain maissa paras tarjonta on apteekeissa tai luontaistuotekaupoissa. 


Pari päivää ennen lähtöä kannattaa lähettää vielä hotelliin muistututusviesti, milloin on tulossa ja millaisia erityisruokavaliotarpeita ja toiveita on mm. aamupalan suhteen. Valmismatkaa varatessa erityisruokavaliot on syytä ilmoittaa matkatoimistolle jo varausvaiheessa. Kännykkään voi ladata erilaisia elämää helpottavia applikaatioita.


Matkalle lähtiessä laukkuun kannattaa pakata gluteenittomia ruokia, jotka säilyvät useamman päivän. Käsimatkatavaroihin voi taas laittaa lapselle maistuvia välipaloja ja eväitä, joita voi syödä matkan aikana. Lähtökohtaisesti lentokentiltä tai lentokoneista ei gluteenitonta ruokaa löydy,  eikä esimerkiksi junien ravintolavaunujenkaan tarjooman varaan kannata laskea. Joidenkin lentoyhtiön nettisivuilta voi tilata ennakkoon gluteenittoman ruoan, mutta valitettavasti ne ei välttämättä maistu lapselle.


Matkalla ollessa on hyvä muistaa luontaisesti gluteenittomat ruoat, kuten juustot, hedelmät, vihannekset, jogurtit ja lihat. Mikäli haluaa paahtaa leipiä, on paahtopussi kätevä apu. Yksi ratkaisu on ottaa aamupalalle mukaan omat gluteenittomat leivät, murot tai vaikkapa puurot.


Kun on etukäteen selvittänyt matkakohteen gluteenittomat ravintolat ja kahvilat, ei aikaa sitten mene paikasta toiseen kyselemiseen. Nälkäisenä ja väsyneenä se voi olla äärimmäisen epätoivoista. Lisäksi on syytä muistaa, että turhankin usein ravintolan ovella "kaikki onnistuu". Todellisuudessa saatkin sitten tavallista pastaa gluteenittoman sijaan, tai krutonkeja salaatin sisälle piilotettuna. Tarkkana täytyy siis olla, koska kaikissa ravintoloissa ei todellakaan ymmärretä, mitä gluteenittomuus tarkoittaa.


Ravintoloiden ruokalistoja katsellessa on annoksen perässä oleva G-kirjain hyvä merkki, koska silloin ravintola ymmärtää gluteenittomuuden. Vaikka useimmiten G tarkoittaa gluteenittomuutta, joissain maissa se taas tarkoittaa annoksen sisältävän gluteenia...

Keliaakikkokin voi matkustella ja ennenkaikkea nauttia matkoista, onhan ruoka usein tärkeä osa onnistunutta reissua. Kärsivällisyyttä, joustavuutta ja tarkkaavaisuutta vain reissuun mukaan, ja aina kannattaa varmistaa saadessaan annoksen eteensä, ettei siinä vahingossakaan ole gluteenia. Kun keliaakikkolapsi saa positiivisia kokemuksia matkustamisesta, uskaltaa hän matkustaa myöhemmin yksinkin.


Sivut