Olet täällä

0

Hei. Olen jo pidemmän aikaa pohtinut omaa ruokavaliotani ja kokenut sen joskus jopa vaivaannuttavaksi. Olen jättänyt gluteenin lisäksi oman hyvinvointini vuoksi ruokavaliostani pois punaisenlihan, kaikki herkut, joihin on lisätty sokeria ja tietysti laktoositon olen ollut aina. Eli raakakakut ja smoothiet menevät vielä ruokavaliossa mukana. Samoin kaali, sipuli ja palkokasvit ovat vain välttämättömissä tilanteissa lautasellani. Ruokavaliota on nyt takana 100 päivää ja olo on ollut todella hyvä. Olo olisi varmasti paljon parempi mikäli kipulääkitys olisi pienempi, mutta siihen nähden vatsani on voinut hyvin. Vatsantoiminnan takia käytän kuitulisää ja olen yrittänyt saada joka aterialla kuitua. Pääruuan yhteydessä syön yleensä muutaman porkkanan, aamulla rahkaan lisään kuitulisää, iltapalalla puuroa ja kuitulisää tai vaihtoehtoisesti näkkileipää. 

Olen alkuvuodesta alkanut seurustelemaan ja tavatessani ensimmäistä kertaa J:n vanhemmat jännitin ruokavalioni puolesta todella paljon. Silloin emme vielä kertoneet punaisesta lihasta, mutta myöhemmin kertoessamme koko ruokavalion oli vastaanotto todella hyvä. En ole kertaakaan kokenut J:n vanhempien luona ollessani oloani tukalaksi tai hankalaksi, kun ollaan puhuttu  yleisesti ruokavalioista. Jopa pääsiäisenä, kun muut söivät lammasta niin nautin salaattipöydän antimista täysin siemauksin.

 

Ystäväpiirissäni on toinen gluteeniton vegaani, joten ruokamme on aina maidoton, lihaton ja gluteeniton, mikäli teemme ruokaa yhdessä. Kotona vanhempani suhtautuvat tähän hyvin ristiriitaisesti. Isäni lähinnä vitsailee ja naureskelee ajatukselle, mutta hyväksyy oman päätökseni todella hyvin. Hyvin usein kuulen kuinka mehevää joku pihvi on ollut, mutta ei muuta. Äitini on aina ollut kasvis ruokaa vastaan ja olemme käyneet muutaman hyvinkin pitkän keskustelun aiheeseen liittyen. Olen asunut nyt suurin piirtein kuukauden putkeen Lahdessa ja täällä on helppo noudattaa omaa ruokavaliota. Teimme J:n kanssa mm. kasvislasagnea ja ai, että oli hyvää. Samoin  syömme paljon kalaa ja jonkin verran kanaa. Ulkona syönti on sitten eri juttu jo keliakiankin takia. Kuitenkin aina on löytynyt minulle sopivaa ruokaa.

Miksi sitten en syö lihaa? Yhtenä syynä on tyydyttynyt rasva ja toisena eläinten kohtelu. Olen katsonut dokumentin siitä, miten lehmiä kohdellaan teurastamoissa ja valehtelematta itkin koko dokumentin ajan. Sen jälkeen päätin, että en halua syödä punaistalihaa. Eläinten kohtelu särki minun sydämmeni. Suurempi syy tähän päätökseen kuitenkin oli tyydyttynyt rasva ja suvussamme rasitteena kulkeva veritulppa sekä korkea verenpaine. Etenkin nyt ollessani sairauslomalla liikunnasta ja koulunkäynnistä, on ruokavaliolla entistäkin suurempi merkitys painonhallinan ja hyvinvoinnin kannalta. 

Suosittelen kaikkia kokeilemaan kasvisruokaa tai sokerin pois jättöä. Olo tuntuu todella keveältä ja hyvältä. 

Lisää uusi kommentti