ruoka

Heippa taas. Tänään mun postaus koskee yhtä mun unelmista, joka on täyttymässä, ja siihen liittyvistä mietteistä ruokavalioni suhteen. Aloitetaan nyt heti paljastamalla vähän taustoja tästä unelmasta ja mikä se edes mahtaa olla. Annan heti vinkin valokuvalla. No joko arvaatte? (kuva on ottamani edelliseltä reissulta)

Aamu alkaa luonnollisesti aamupalalla. Tällä kertaa söin kaksi palaa Porokylän siemenleipää voilla ja juustolla. Sekä pilkottuna yhden banaanin ja klementiinin, tietenkin raejuustolla maustettuna.

Oikein toimiva aamupala. Tämän voisi syödä huomennakin. Vaikka juuston rippeet nakertelin leipien päälle.

Aamupalalla jaksoin puolille päivin. Sitten oli aika napata jääkaapista pitsaa ja laittaa päälle hieman pitsajuustoa ja mikroon lämpiämään.

Keliakia on sosiaalinen sairaus. Hoidamme sitä jokaisen ruokailutilanteen yhteydessä, jokainen suupala vaikuttaa terveyteemme. Ruokailut ovat usein hyvin sosiaalisia tapahtumia. Ruoka on olennainen osa tätä tapahtumaa, mutta yhtä lailla tilanteeseen vaikuttaa seura, jossa ateria nautitaan. Ja seuran suhtautuminen keliaakikkoon vaikuttaa siihen, minkälaisena keliaakikko ruokailutilanteen kokee. Ainakin omalla kohdallani ystävieni suhtautuminen gluteenittomaan ruokavaliooni on vaikuttanut siihen, tuntuuko syöminen heidän seurassaan stressaavalta vai rennolta.