Olet täällä

Arjen murusia

Blogi lapsen keliakiasta ja perhe-elämästä
Anonymous (ei varmistettu)
146

Hyvää lapsettomien lauantaita!

Olen aloittanut tämän blogitekstin ensin päässäni ja sitten kirjoittaen ainakin kymmenen kertaa tänään. Haluan ehdottomasti kirjoittaa, mutta on vaikea löytää sanoja. Haluan vain sanoa, että et ole yksin ja että sunnuntaina, äitienpäivänä, saat olla pahalla päällä. Saat huutaa, raivota, itkeä ja surra. Saat olla ihan yksin tai käpertyä puolison, vanhempiesi tai ystäviesi syliin, mikä vain tuntuu hyvältä. 

En osaa sanoa mitään hienoa enkä koskettavaa, koska en ole kokenut lapsettomuutta itse. Olen kuitenkin yrittänyt ymmärtää. Olen kuunnellut, lukenut ja kirjoittanut. Olen itkenyt.

Työssäni toimittajana olen kirjoittanut hyvin paljon sekä lapsettomuudesta että adoptiosta erilaisia lehtijuttuja. Olen tavannut lapsettomia sekä lapsen saaneita lapsettomia, kuunnellut heidän tarinoitaan ja sukeltanut kaikista syvimpiin tunteisiin ja mustimpiin vesiin heidän kanssaan. Olen yrittänyt kirjoittaa asian ylös niin kuin asiat ovat olleet. Miten on tehnyt mieli potkaista jokaista vastaantulevaa isomahaista naista, miten hyvän ystävän lapsen ristiäiset on ollut pakko jättää väliin, koska ei ole vain voinut mennä ja miten lapsettomuushoidot ovat jälleen kerran epäonnistuneet samaan aikaan, kun yhtä aikaa perheestä haaveilleet ystävät odottavat jo toista tai kolmatta lastaan.

Keväästä 2011 kevääseen 2012 sain kunnian tehdä yhteistyötä 15 upean ihmisen kanssa. He kertoivat minulle, mitä tarkoittaa lapsettomuus ja mitä se heidän kohdallaan tarkoitti. Minä kuuntelin ja kysyin lisää, ja yhdessä me kirjoitimme kaikki nuo syvät haavat jälleen auki repineet muistot kirjaksi Ei kenenkään äiti - kertomuksia lapsettomuudesta (Atena Kustannus 2012).

Uskallan sanoa, että pääsin niin lähelle lapsettomuutta ja sen erilaisia tunteita, kuin lapsettomuutta henkilökohtaisesti kokematon voi ikinä päästä. Olen otettu siitä, että nämä mahtavat tyypit uskalsivat kertoa asiasta.

Haluan sanoa lapsettomuutta kokeville: kertokaa ja uskoutukaa, me haluamme yrittää ymmärtää ja itkeä kanssanne, vaikka sylissämme olisi lapsi. Jos vain haluatte. Jos ette halua, emme kysele.

Hyvää lapsettomien lauantaita!


Anonymous (ei varmistettu)
47

"Äitiii, tule herättämään minut!", kuului aamulla. Tyttöjen huoneen yläsängystä löytyi vaaleat hiukset levällään prinsessalakanoiden välistä pieni Ruusunen, joka puristi tiukasti silmiään kiinni ja Pupua kainaloonsa. Ja kikatti.

Barbieyöpuvussaan, tukka takussa hän kiipesi juniortuoliinsa odottamaan aamupalaa ja käänsi katseensa minuun. Silmät säkenöivät kuin kevään ensimmäinen auringonsäde, joka yhtäkkiä vain täyttää koko ympäristön.

"Minä näin unta, että kissa oli gluteeniton! Ja koira oli gluteeniton!"

Ja sitten hän hihitti niin kuin hän aina hihittää: olkapäät ylhäällä, ylävartalo eteenpäin taipuneena, sormet limittäin suun edessä, peukalot poskien päällä. 

Kissa oli gluteeniton! Koira oli gluteeniton!


Anonymous (ei varmistettu)
42

"Eikö ne gluteenittomat ole ihan hirveän pahoja?"

"Onneksi meillä ei ole kenelläkään mitään keliakiaa. Ei tulisi mitään, jos joutuisin tekemään monia eri ruokia!"

"Pystyykö Aava syömään oikein mitään? Lapsi parka!"

"Voiko Aava joskus parantua tuosta allergiasta? Eikös se voi mennä ohi, kun Aava kasvaa?"

No ei ole todellakaan pahoja, oletko maistanut? Niin mutta oletko maistanut 2000-luvulla? 2010-luvulla?

No me ei olla tätä itse valittu, mutta ihan normaalia arkea me eletään. Ihan varmasti pystyisit tekemään itsellesi tai lapsellesi gluteenitonta ruokaa, miksi et pystyisi?

Kyllä pystyy, vaikka mitä, joka päivä.

Ei voi eikä keliakia ole allergia vaan elinikäinen autoimmuunisairaus.

 

Keliaakikon ruoka ja ruokailu kiinnostavat. Aina pitäisi selittää, mitä ei voi syödä, miksi ei voi syödä, mitä tapahtuu, jos syö, miten keliakia oikein oireili. No, meillä ilmeni sellaisia vessajuttuja, mutta puhutaanpa tässä kahvipöydässä nyt jotain muuta, kun tuo pikkuinenkin tuossa katsoo surullisin, suurin silmin puhujasta toiseen. Kerroinkos jo, että Aava osaa jo ajaa ilman apupyöriä ja osaa myös tehdä kärrynpyörän?

Mitä se keliaakikko sitten syö? Jotain kuivia riisikakkuja? No ei syö. Gluteenittomat ruuat ovat ihan tavallisia ruokia. Helppoja, hyviä ja maistuvia. Gluteenittomuus ei ole mitään rakettitiedettä. Kun vehnää, ohraa ja ruista sisältävät tuotteet vaihtaa vastaaviin gluteenittomiin, on ruoka jo kovaa vauhtia tulossa lautaselle. Useimmille kaura käy, mutta sen on oltava ns. puhdasta, gluteenitonta kauraa.

Haastan kaikki gluteenitonta ruokavaliota noudattavat bloggaajat kertomaan yhden päivän ajan sanoin ja kuvin, millaista on ihan tavallinen gluteeniton ruoka. #Gluteenittomatsafkat. Haluan näyttää, että gluteenitonkin voi syödä oikein fiinisti, välillä jotain nopeasti, joskus hirmuisen terveellisesti, joskus vetää kunnon juhlat rasvan, voin ja sokerin kera. Siis syödä aivan kuten kaikki muutkin!

Haluan, että tässä blogihaasteessa ei arvostella kirjoittajien kuidun tai kasvisten määrää tai muutenkaan mitään päivän ruokailuun liittyvää seikkaa. Ei yksi päivä kerro koko totuutta omasta tai lapsemme ruokavaliosta. Toivon, että nämä tekstit ja kuvat poistavat ajatuksen, että gluteenittomat ovat pahoja tai hankalia ruokia. Teksteistä voimme saada ideoita arkiruokaamme sekä huomata, että hyvin moni ruoka on suoraan, luontaisesti, gluteeniton, kuten nyt vaikka salaatit, kasvikset, peruna, riisi, liha, kala ja kana. Kun esimerkiksi vehnäjauhosuurusteen vaihtaa kastikkeissa Maizenaan, on gluteenittomuus hyvin helppoa.  

Keliaakikon on oltava sairaan tarkka. Ruuanvalmistustavasta kyselevä keliaakikko ei halua olla hankala, hän vain haluaa pysyä terveenä. Älä loukkaannu kysymyksistä vaan kerro suoraan. Jos erehdyit valmistamisessa, on keliaakikko erittäin onnellinen, että hän ei vielä maistanut. On onnellisempaa jäädä ilman kuin syödä jotain väärää.

Muista ainakin nämä, kun saat vieraaksesi gluteenitonta ruokavaliota noudattavan ystävän:

‒ Gluteeni ei piiloudu minkään E-koodin taakse.

‒ Esimerkiksi vehnätärkkelyksestä on poistettu niin paljon gluteenia, että se usein käy keliaakikolle, mutta ei kuitenkaan kaikille. Luontaisesti gluteenitonta ruokavaliota käyttävät eivät käytä mitään, missä on ollut jossain valmistusvaiheessa gluteenia. Parasta on kysyä ystävältä suoraan, mikä hänelle käy. Pakkausmerkintöjä voit tulkita muun muassa tämän Keliakialiiton ohjeen avulla. 

‒ Yleensä kaura käy, mutta sen on oltava gluteenittomaksi merkittyä kauraa. Tarkista, että esimerkiksi riisipuurohiutaleissa ei lue, että ne sisältävät jäämiä muista viljoista.

‒ Levitettä ja rasvaa ei voi käyttää, jos sillä on voideltu gluteenipitoista leipää. Varaa siis keliaakikkovieraalle avaamaton paketti.

‒ Huomioi leipoessasi, että esimerkiksi kakkuvuuan korppujauhotkin ovat gluteenittomia. Lue jokainen tuoteseloste aina nonparelleja myöten. Jos et löydä tuoteselostetta, älä käytä tuotetta.

‒ Katso, että leivänmurut ja jauhot eivät pääse kosketuksiin keliaakikon ruokien kanssa. Käytä vain puhtaita välineitä.

‒ Kysy, mitä keksejä, karkkeja, leipiä voit keliaakikolle tarjota. Kaupoissa on hyvä valikoima kaikkea sekä tuore- että pakastehyllyissä.

‒ Keliakia on eri asia kuin laktoosi-intoleranssi. Joku laktoosi-intoleranssia sairastava voi päättää syödä jäätelöä mahakipujen uhallakin, mutta keliaakikko ei voi koskaan päättää niin. Mahdollisten kipujen lisäksi tuhoutuu ohutsuolen suolinukka, jonka parantuminen voi kestää hyvin kauan.

‒ Esimerkiksi Pörden keittiössä -blogissa on runsas valikoima gluteenittomia leivontaohjeita.

Täydentäkää listaani! Mitä unohdin?

 

Tässä meidän neljävuotiaan päivän ateriat. Aava rakastaa Sodastreamerillä tehtyä porevettä ja saakin juoda sitä usein.

Aamupalaksi oli luvattu oikein herkkua: Risifrutti. Lisäksi Aava halusi muroja sekä banaania. Lopulta hän söi vain pikkuisen kaikkea.

Lounaaksi savulohta, salaattia, parsakaalia ja paistettuja perunoita. Annoksesta katosi lähes puolet.

Ystävä oli kylässä ja sen kunniaksi Aava söi yhden palan gluteenitonta kinderpiirakkaa.

Välipalaksi Aava söi kirpeän omenan.

Päivälliseksi oli gluteenitonta maissispagettia, kanaa kermakastikkeella, salaattia ja savulohta. Aava söi ehkä yhden neljäsosan tästä.

Iltapalaksi teimme helmipuuroa, joka ei oikein maistunut.

Tule mukaan #Gluteenittomatsafkat!

 


Sivut