Olet täällä

0

Nyt oli pitkä talvi. Eipä se haittaa, jos on oppinut tykkäämään lumesta ja hiihtämisestä. Eilen 4.5. hiihdin ja vielä riittää lunta. Joskus aikaisemmin odotin kevättä ja kesää koko talven. Eniten pidän keväästä ja kesästä. Kyllä ne vielä tulevat, olen oppinut.

Meillä on niin hyvät hiihtomahdollisuudet, ettei tarvitsisi lähteä pohjoisemmas, mutta kun tunturit kutsuu talvella hiihtämään ja kesällä patikoimaan. Nykyään en enää viitsi kovin suurta reppua kuljettaa, niin tulee mentyä johonkin retkeilykeskukseen. Autiotupien laverit eivät oikein miellytä. Ajatus kyllä on kiehtova, mutta pehmoinen patja on mukavampi, kun vuosiakin on jo kuusikymmentä ja risat.

Aamupalat ja päivällinen - huoletonta ruokailua ja herkuttelua. Niinhän sitä luulisi. Vaikka olen ilmoittanut etukäteen gluteenittomasta ruokavaliosta, niin toivomisen varaa on. Kahdessa paikassa olin tänä talvena. Jälkiruokana oli melkein aina kahvi ja leivonnaisia, ei kuitenkaan gluteenittomia. Kyllähän se harmittaa, jos takana on vaikka 30 km hiihtoa. Ruokiin ei ole merkitty kirjaimia G, VL jne. Ei viitsisi aina kysyä. Joskus mainitsin asiasta, henkilökunta on kyllä kohteliasta ja merkitsee muistiin. Mitään muutosta ei kuitenkaan tapahtunut. Vähän pelotti, jos vihainen kokki käskee gluteenittomien  mennä muualle. Kyllä tämmöinen vähän himmentää matkailun hohtoa.

 

Lisää uusi kommentti