Olet täällä

54

Kuva kesältä 2011.

Keliakiani oli aluksi oireeton. Tai ainakin oireeni piiloutuivat hyvin: väsymys ja kärttyisyys menivät murrosiän piikkiin. En oireillut gluteenista, vatsani tuntui mielestäni normaalilta. Ensimmäinen vihje keliakiasta ilmestyikin lopulta iholleni. Kyynärvarsiini ja polviini alkoi muodostua ihottumaa ja sitä tuli yhä enemmän. Kutina oli jotain käsittämätöntä. Mitä siinä ihminen muuta olisi voinut tehdä kuin raapia lievittääkseen kutinaa? Yläasteella menin tapaamaan lääkäriä, joka oli tullut koululle tekemään kaikille ikäisilleni lääkärintarkastukset, mutta minun ihottumastani oli lääkärille kerrottu jo etukäteen. Mieleeni on jäänyt se, kun näin lääkärin istuvan tietokoneen ääressä tullessani kouluterkkarin huoneeseen. Tietokoneen näytöllä oli kuva käsivarsista, joissa oli ihottumaa. Samanlaista kuin minulla. Lääkärillä ei kestänyt kauan, kun hän jo totesi ihoni tutkimisen jälkeen: näyttää ihokeliakialta.

Se oli erittäin nopea diagnoosi ja osui kaiken huipuksi täysin nappiin. Mutta ennen kuin sain virallisen diagnoosin (jonka saamisessa kesti kovin kauan), minun täytyi käydä terveyskeskuksessa kuvauttamassa ihottuma-alueeni. Kuvat lähetettiin eteenpäin pienen kotikuntani terveyskeskuksesta. Seuraavaksi ihostani otettiin kaksi koepalaa: yksi ihottuma-alueelta ja toinen terveeltä iholta. Sitten tuli kutsu poliklinikalle: lisää koepaloja ja verikokeita. Lääkäri halusi tutkia varmuuden vuoksi, onko minulla myös se tavanomainen keliakia. Joten eikun tähystysputkea nielemään. Siellä oli hyvin lähellä, etten refleksinomaisesti nykäissyt putkea suustani. Lääkäri ja hoitaja älähtivät kumpikin "ei!" ja tarttuivat käteeni. Jos jokin hyvä muisto siitä operaatiosta jäi, niin tuo hetki saa minut yhä hymyilemään.

Loppujen lopuksi sain yhteensä kolme diagnoosia. Keliakia ja ihokeliakia. Myöhemmin todettiin myös lievä prurigo nodularis (suomeksi "kyhmykutina", mutta onhan prurigo nyt parempi nimi), jonka epäilimme lääkärin kanssa puhjenneen ihokeliakian aiheuttaman raapimisen vuoksi. Prurigon löytymiseen johti se, kun huomasimme ihoni vain huonontuvan gluteenittomuudesta huolimatta. Jälleen lähdin ihopoliklinikalle koepalojen ottoon ja diagnoosi seurasi myöhemmin perässä, sekä muutama kontrollikäynti ja eri lääkkeiden kokeilu. Prurigon syyt ovat aika hämärät, eikä parantavaa hoitokeinoa ole. Sen aiheuttamaa ihottumaa voin vain lievittää iholääkkeillä, joista minulle on yksi reseptilääke jäänyt käyttöön. Ihottuma levisi paljon enemmän kuin ihokeliakia ja lopulta käsivarteni, jalkani, kaulani ja selkäni olivat täynnä punoittavia jälkiä ja pieniä rupeutumia. Prurigolle ominaista on järkyttävä kutina, joka minulla kuitenkin katosi mystisesti myöhemmin ihottuman rauhoittuessa. Hoitokeinoista muistan kortisonivoide-kuurin, joka auttoi kasvoihini muttei muualle iholleni, sekä UVB-valohoitojakson terveyskeskuksessa. Valohoidon tulokset näyttivät lupaavilta, mutta hoidon päätyttyä ei kestänyt kauaakaan, kun ihottuma palasi lähes ennalleen.

Kesä 2012 ja valohoito tuntui kuitenkin käännekohdalta: ihoni alkoi näyttää paremmalta sen jälkeen, hitaasti mutta varmasti. Lukion jälkeen tuona kesänä kävin äitini kanssa Itävallassa viikon reissulla. Siellä minulle tuli vahva tunne siitä, ettei minun tarvitse välittää siitä, miltä ihoni sattuu näyttämään. Huomasin, etteivät ihmiset kiinnittäneet siellä huomiota ihooni. Miksi ihmiset siis tekisivät niin Suomessakaan? Päätin uskaltaa kulkea ilman pitkähihaisia paitoja kesäisin myös kotona. Itävallassa yövyimme mukavassa pienessä pensionaatissa, jonka omistaja sanoi minulle viimeisenä iltanamme siellä jotain, joka on jäänyt syvälle mieleeni:

"Stay strong."

Emme ole äitini kanssa aivan varmoja siitä, mitä omistaja sanoillaan tarkoitti, mutta sillä ei ole merkitystä. Sen kesän jälkeen päätin pysyä vahvana. Kirjoittaessani tätä tekstiä, etsin kannettavani kansioiden uumenista kuvia vuodelta 2011, jolloin ihottumani oli kaikkein pahimmillaan. Tuntui uskomattomalta, että ihoni oli näyttänyt joskus siltä. Miten pitkän matkan olenkaan kulkenut ja miten erilaiselta ihoni näyttää nykyään. Nykyään prurigoni oireilee pienimuotoisesti ja vain yhdellä ihoalueella kerrallaan. Aina kun se oireilee, ihooni jää pitkäksi ajaksi jälkiä. Olin gluteenittoman elämäni alussa niin katkera keliakiasta, joka aiheutti minulle ihokeliakian (ainakin oman päättelyni mukaan), joka puolestaan aiheutti prurigon. Kysyin toistuvasti, miksi minä. Miksi minä en saanut pitää entistä sileää ihoani ja elämäntapaani? Matka sairauksieni hyväksymiseen on ollut pitkä ja välillä myös rankka. Keliakian hyväksyin helpommin kuin ihosairauteni, jotka koettelivat itsetuntoani. Tämä on ensimmäinen kerta, kun kirjoitan tai kerron näin avoimesti myös ihosairauksistani. En halua enää piilotella.

Keliakian toteamispäivänä vuonna 2009, tai kun se pahaenteinen kirjekuori tuli postissa kotiin, söin viimeisen kerran Geisha-suklaata ja Pandan täytelakuja. Lemppareitani. Elämä tuntui kääntyvän aivan päälaelleen tuona iltana, vaikka hyvin olen tähänkin asti pärjännyt gluteenittomana. Olin tuolloin juuri aloittanut lukion, olin katsellut viimeiset kaksi vuotta, miten ihoni muuttui yhä pahemmaksi, ja sitten vielä piti luopua lempisuklaasta. Kyllä se oli kova paikka silloin vuonna 2009. Tiesin hyvin, mitä gluteenittomuus tarkoittaisi. Isosiskoni on ollut keliaakikko lapsesta asti, joten sairaus oli tuttu. Uskoin vakaasti, ettei mikään ruoka tulisi maistumaan enää hyvältä. Kotipizzan gluteeniton pitsakin, se ensimmäinen, jonka söin diagnoosin jälkeen, maistui muistaakseni "hevostallilta". En tiedä, mistä tämä mielleyhtymä johtui, mutta taisin myös pahantuulisena vannoa, etten söisi enää koskaan pitsaa. Onneksi olin väärässä sekä ruoan maun että pitsan suhteen. Sekä sen, ettei ihoni koskaan muuttuisi paremmaksi. Kauan siihen meni, jälkiä on yhä, mutta koen itsetuntoni kohentuneen paljon. Gluteenittomuus palautti myös energiani ja iloni, kun en ollut enää jatkuvasti väsynyt.

Ihan kuin olisin palannut omaksi itsekseni, monen vuoden jälkeen.

Kuva kesältä 2011.

Kommentit

Hei, oletpa saanut aikanaan ihon huonoon kuntoon. Itselle tehtiin ihokeliakiasta aluksi vääriä diagnooseja ja tulkittiin ekseemaksi. Kortisoneja iholle ja perusrasvaa, ei auttanut ei. Iho vain oheni ja aina kun kortisoneista tauko, ihokeliakian kutiavat näpyt palasi kahta kauheampana takaisin ja alue levisi iholla. Lehdistä ja facebookin sivustolta jäi kumminkin kytemään ajatus, että jos tämä onkin ihokeliakiaa. No niinhän se sitten olikin. Tiedoksi vain, että ihokeliakiaan ei riitä hoidoksi pelkkä gluteeniton ruokavalio vaan Luontaisesti gluteeniton eli ei yhtään gluteenia tai "piilogluteenia". Kaikille ei käy edes gluteeniton kaurakaan. Nyt onneksi olen saanut ihoni takaisin kuntoon oikealla ruokavaliolla sekä iholle ei mitään liioin ohraa, vehnää, ruista tai kauraa. Yhtään iho ei kestä altistusta murustakaan gluteenille,sillä silloin tulee tunnin päästä joko ripuli/oksennus ja vuorokauden sisällä kutisevat ihorakkulat. Matkustaminen on haastavaa, kun tätä ruokavaliota ei oikein tunneta ja piilogluteenia on monessa paikassa. Onneksi olen saanut lisätietoa eri facebook-ryhmistä tähän tautiin. Tsemppiä sulle ja parempaa ihoa! :)
Hei ja kiitos kommentista! Ikävää kuulla, että olet saanut aluksi vääriä diagnooseja. Itseni kohdalla kävi niin, että tuo koulussa vuosia sitten käynyt lääkäri kyllä tunnisti ihottumani heti ihokeliakiaksi, mutta diagnoosin saamisessa kesti mielestäni liian kauan. En saanut aloittaa gluteenitonta ruokavaliota ennen ohutsuolen tähystystä, ja niin ihottuma sai rauhassa riehua. Sittemmin gluteenittomuus sai ihokeliakiani oireet ja etenkin sen kauhean kutinan katoamaan, mutta ihottumaa alkoi ilmestyä uusille alueille. Uusien koepalojen jälkeen minulla todettiin vielä prurigo, jota taas ei periaatteessa paranna mikään ruokavalio tai lääke nykytietämyksen mukaan. Lääkärin mukaan prurigo voi oireilla muutaman vuoden, kymmenen vuotta tai jopa loppuelämän. Tässä sitä odotellaan, miten itselleni käy. Luontaisesti gluteenittomasta ruokavaliosta olen tietoinen, että sitä suositellaan ihokeliaakikoille. Gluteenittomiksi merkityt ruoat eivät kuitenkaan ole koskaan saaneet omaa ihoani oirehtimaan ihokeliakian tavoin (harvoin ja vahingossa syöty gluteeni taas tekee näppyjä muutamassa päivässä). Voisin kuitenkin kokeilla sitä, jos sillä olisikin vaikutusta ihooni. Prurigo (ja pisteenä iin päällä myös lievä atooppinen iho yläselässä) taitaa olla nykyään ainoa, joka tekee ns selvästi jälkiään iholleni ilman erityistä syytä. Se vain ilmestyy aina uudelle ihoalueelle. Maidon juomisen lopettamisella oli tosin suuri vaikutus ihoni kuntoon ja koen ihoni olevan vuosi vuodelta paremmassa kunnossa. Elättelen toivetta, että myös prurigon oireet katoaisivat vähitellen tulevaisuudessa. Verrattuna noihin kesän 2011 kuviin, näyttää ihoni nykyään täysin erilaiselta ja niin paljon paremmalta, että on vaikeaa kuvitella ihoni olleen joskus noinkin pahan näköinen. Suunta on selvästi ollut vain ylöspäin. Tsemppiä myös sinulle!
viagra fuck
finasteride buy online
http://buysildenshop.com/ - Viagra
stromectol for lice
https://buystromectolon.com/ - stromectol amazon
https://buypropeciaon.com/ - fincar 5mg
best place to buy cialis online forum
http://buytadalafshop.com/ - Cialis
Zithromax
Priligy
https://buylasixshop.com/ - torsemide vs lasix
http://buypriligyhop.com/ - buying priligy online
We spent a lot of time at her home. Maybe so her mother could keep an eye on us. Mrs. Spencer made sure to be around, offering drinks, snacks, chit chat. I noticed that she was fairly young herself. Granted at my age, anyone over 25 was old, but she was probably mid-30s, divorced. If she was a indiction of how Carley would develop, maybe I should wait. Mrs. Spencer had fuller breasts and a nice butt. She appeared to be in great shape for her "advanced" age. I knew she was keeping an eye on me as much as I was on her and her younger daughter. Her eldest, Sharon was away at college at the time. With Mrs. Spencer around we mostly limited ourselves to holding hands and sneaking in a few light kisses. One day Mrs. Spencer caught us by surprise walking in as I'd slid my hand up from Carley's stomach to rub her right breast through her shirt. She didn't really need a bra yet, so I could feel her nipple, hard, through her shirt. Just this much contact had me hard also. https://sites.google.com/view/g9rii7s7EzMxKTis https://sites.google.com/view/8FJm38rqgiE2wNMF
plaquenil psoriasis
http://buyzithromaxinf.com/ - zithromax antibiotics
https://buyplaquenilcv.com/ - Plaquenil
side effects of prednisone
gabapentin dosage for dogs
http://prednisonebuyon.com/ - buy prednisone dog
Трудные подростки 3 сезон 5 серия смотреть онлайн https://bit.ly/3FPbpf0
https://bit.ly/3DM8xhm Ogoltoot - канал, кино сериал, рутуб, новое онлайн
viagra trial offer
propecia online australia
Stromectol
Viagra
главный герой фильм 2021 смотреть онлайн озвучка главный герой фильм 2021 смотреть актеры главный герой смотреть онлайн бесплатно в хорошем главный герой фильм смотреть онлайн hd главный герой фильм 2021 смотреть онлайн дублированный фильм главный герой hd фильм главный герой смотреть онлайн скачать главный герой фильм смотреть онлайн лордфильм главный герой фильм 2021 смотреть онлайн трейлер главный герой на русском смотреть онлайн главный герой фильм 2021 смотреть онлайн главный герой фильм 2021 бесплатно полностью главный герой смотреть фильм онлайн 1080 hd
главный герой в хорошем качестве фильм 2021 смотреть бесплатно фильм главный герой фильм главный герой смотреть онлайн полностью смотреть фильм главный герой 2021 бесплатно главный герой фильм 2021 смотреть онлайн hdrezka главный герой фильм 2021 года смотреть онлайн главный герой фильм 2021 смотреть онлайн главный герой фильм 2021 онлайн бесплатно главный герой фильм 2021 онлайн бесплатно главный герой фильм 2021 смотреть онлайн одноклассники
lasix overnight buy no prescription

Sivut

Lisää uusi kommentti