Olet täällä

Anonymous (ei varmistettu)
0

Saimme muutama viikko sitten kylään ystäväperheemme. Kauppalistaa ja viikonlopun menua suunnitellessamme tarkistin heiltä vielä ruokavaliot. "Ei mitään allergioita, kaikki käy", tuli vastaus neljähenkiseltä perheeltä.

Koko perhe voi syödä mitä vain!

Pohdin hetken millaista se olisi. Voisi valita minkä tahansa ravintolan ja valita minkä tahansa annoksen listalta. Kaupassa voisi ostaa mitä vain haluaa ja mikä hyvältä näyttää.

Toisaalta taas monet muutkin asiat kuin allergiat ja keliakia vaikuttavat kaikkien meidän ostopäätöksiin. On ajateltava ruokaan käytettävissä olevaa budjettia ja ruuanlaittoon käytettävissä olevaa aikaa. Moni suosii erityisesti kotimaista, luomua tai superfoodia, moni on kasvissyöjä, yksi ei syö koskaan kalaa tai vaikka sieniä ja joku on niin allerginen, että vain muutama ruoka-aine käy. On ajateltava terveyttä ja erotettava arki ja juhla. On päätettävä, suositaanko meillä mehukeitossa sokeria vai aspartaamia ja kuinka monta prosenttia sokeria saa olla jugurtissa, ja ovatko suklaamurot aamupalaruokaa vai karkkipäivän karkkeja. Saako kaakaota juoda joka päivä?

Kun Aavan keliakia lopulta todettiin, opetettiin meille, että nyt täytyy alkaa lukea tuotteista tuoteselostukset. Se vähän nauratti. Meidän ostoksemme ovat gluteenittomia, laktoosittomia ja pähkinättömiä ja kyttäämme sokerimääriä, joten voi kyllä, me luemme. Itse kävin juuri muutamassa eri allergiakokeessa ja menen vielä lisätutkimukseenkin. Voi olla, että allergialuetteloni kasvaa, mutta ei se haittaa. Minulle on suositeltu myös fodmap-ruokavaliota, jossa gluteenittomuus on vain pieni osatekijä. Kotioloissa ja arjessa erikoisruokavaliot ovat niin arkea, että ei niitä edes ajattele. Aspartaami mietityttää enemmän kuin gluteeni!

Harvoin muistamme edes koko keliakiaa. Tai tottakai muistamme sen joka päivä monta kertaa, mutta kuitenkin. Se on niin arkea.

Tällä viikolla keliakia on vahvasti läsnä: tänään saamme vihdoinkin kylään pienen keliaakikkotytön perheineen, jotka löysimme ystäviksemme Facebookin kautta. Kaivattu, odotettu, itkien etsitty vertaistuki! Kirjoitan tapaamisestamme myöhemmin. Huomenna taas on se jokaisen keliaakikon ja hänen läheisensä kurjin päivä: on aika mennä jälleen gastroskopiaan. Pitäkää peukkuja sekä tyttärelle että äidille!

 

 

 

 

 

Lisää uusi kommentti