Olet täällä

118
Minua on jo pidemmän aikaa kiinnostanut, miten gluteeniton ruokavalio onnistuu yleisesti keliaakikon arjessa. Hyvin? Huonosti? Hyvin huonosti? Osaavatko kaikki keliaakikot tunnistaa gluteenipitoisia ruokia? Lähdin tekemään hakua tieteellisistä tutkimuksista, joissa olisi käsitelty keliaakikon gluteenitonta ruokavaliota. Yksi mielenkiintoinen tutkimus löytyi Australiasta. Siellä tehty tutkimus, jossa keliaakikoilta on ensinnäkin kysytty, miten he omasta mielestään noudattavat gluteenitonta ruokavaliota. Tutkimuksessa 55% kertoi noudattavansa ”tiukkaa gluteenitonta ruokavaliota”. Aika vähän. Mutta toisaalta kyselyssä oli useita vaihtoehtoja, kuten esimerkiksi ”tiukka gluteeniton ruokavalio, mutta harvinainen tarkoittamaton gluteenialtistus” ja tämän vaihtoehdon oli valinnut 21%. Olisinko itse valinnut tämän?
Mielenkiintoinen osuus tutkimuksessa oli, että koehenkilöille annettiin lista ruoista, jotka heidän piti laittaa seuraavien otsikoiden alle: 1. Gluteeniton, 2. Sisältää gluteenia ja 3. Pitää tarkistaa onko gluteeniton. Gluteenittomiksi piti tunnistaa esimerkiksi maito, kikhernejauho, tattari, maissitärkkelys, balsamiviinietikka ja kaakao. Tarkistettavia olivat esimerkiksi makkara, riisimurot, kaura ja krutongit. Gluteenia sisältävät olivat speltti ja munanuudelit.
 
Kysymyksen asettelu on keliaakikon kannalta hiukan hassu. K A I K E S T A pitää A I N A tarkistaa onko siinä gluteenia. Toisaalta on hyvä muistaa, että ei kannata jättää ottamatta ellei kysy ensin. Ruoan valmistuksestahan ei tässä kohtaa kyselty vaan pelkästään tuotteesta. Eli ainakin itse katson kikhernejauhopussista, löytyy siitä ”saattaa sisältää” –merkintä. Mutta tässä tutkimuksessa piti siis yksinomaan luokitella tuote sen mukaan, onko se raaka-aineena gluteeniton. Eli esimerkiksi maito sinällään on gluteeniton.
 
Yksikään vastaaja ei saanut kaikkia kohtia oikein. Tutkijat miettivät pohdintaosiossa, että yllättävän huonosti koehenkilöt tunnistivat ruokia. Itseä kyllä pelotti tutkimustuloksen kohta, että yksi kuudesta tutkittavasta mielsi speltin ruuaksi, jota voi nauttia huoletta. (Näinhän ei siis ole, koska spelt on vehnä-lajike)
 
Kyseessä on vain yksi tutkimus ja sekin Australiasta (ja otos oli pieni), joten tutkimustuloksia ei todellakaan voi verrata koskemaan esimerkiksi meitä suomalaisia keliaakkoja. Mutta. Osaammeko niin hyvin tunnistaa tuotteita, kuin ehkä luulemme? Ja jättämmekö käyttämättä/ ostamatta/ kokeilematta/ tuotteita, jotka eivät sisälläkään gluteenia?
Muistakaa tyypit, että Keliakialiiton sivuilta löytyy hyvä tietopaketti ”Gluteeniton ruokavalio –Terveyttä ja hyvää oloa ruoasta seuraamalla seuraava linkkiä https://www.keliakialiitto.fi/liitto/keliakia/keliakian_hoito/
Samoin gluteenia vai ei –tietoa löytyy seuraavan sivun takaa:
 

P.S. Kuvat ovat ottamiani ja niitä ei saa kopioida eikä käyttää ilman viittausta blogiini. Kiitti!

 
LÄHTEET:

Is it gluten-free? Relationship between self-reported gluten-free diet adherence and knowledge of gluten content of foods. Jocelyn A.SilvesterM.D., Ph.D.abDaynaWeitenR.D.cLesley A.GraffPh.D.adJohn R.WalkerPh.D.adDonald R.DuerksenM.D.ae. Nutrition. Volume 32, Issues 7–8, July–August 2016, Pages 777-783 https://doi.org/10.1016/j.nut.2016.01.021

Kommentit

Olipa mielenkiintoinen kirjoitus. Itse sitä ajattelee olevansa tarkka, mut tämä sai epäilemään...
Totta! Jaksamista ja tarkkuutta vaatii tämä keliakia... Tänään pisteitä Starbucksin henkilökunnalle. Kysyin onko heidän käyttämänsä mantelimaito gluteenitonta. Kuulemma oli. Mutta kysyivät vielä, onko minulla keliakia. Vastasin myöntävästi. Ottivat puhtaan maidonvaahdotus-purkin, mikä ei sisällä jäämiä kauramaidosta.
Siis äskeinen kommentti oli minulta, blogin kirjoittajalta :)
neurontin tablets uk - neurontin without prescription online pharmacy no script levothyroxine 75
doxycycline prescription online - can you buy doxycycline over the counter nz buy prednisolone 25mg tablets

Sivut

Lisää uusi kommentti