Edellinen postaukseni herätti paljon keskustelua niin puolesta kuin vastaankin. Olen iloinen, että ihmiset ottivat kantaa ajatuksiini ja muistivat sen miten meillä ajatukset voivat olla erilaisia. Erilaisuudesta huolimatta te muistitte sekä minä myös muistin kunnioittaa toistemme ajatuksia. Minä koen keliakian muuttaneeni elämäni päälaelleen tietyllä tapaa. Se muutos on ollut iso muutos kohti hyvää ja terveellistä elämää. Nyt kuitenkin itse tekstiin.

Toukokuun viimeisiä lämpöisiä päiviä ja vielä J:n viimeisiä lomapäiviä pääsimme viettämään meidän mökille Asikkalaan. Kävimme mökkeilemässä pariin otteeseen ja ensimmäisestä kerrasta kuvasimme teille videon. Ensimmäinen kerta talven jäljiltä voi olla haasteellinen ja tehtävää riittää huimasti, onneksi kuitenkin tykätään tehdä hommia ja saatiin kunnostettua mökki kesäkäyttöön. En avaa sana-arkkuani tämän enempää niin jaksatte katsoa videon. Toisella kertaa, kun mökille lähdimme, oli hiukan lämpimämpi (16 astetta). No ei  matala lämpö mökki fiilistä pilaa. Päästiin kuitenkin ottamaan aurinkoa ja minä myös kävin kastautumassa järvessä!!

Mökki on paikka, jossa on niin hyvä rentoutua ja antaa ajatusten juosta vapaasti. Olen löytänyt mökkeilyn nautinnon vasta nyt myöhemmin. Taitaa sama homma olla muillakin murkkuikäisillä ettei mökkeily paljoa kiinnosta. Tosin minulla syy oli rakkaat hevoset joiden kanssa piti päästä hengailemaan päivittäin aamusta iltaan. Nyt kuitenkin voisin viettää mökillä enemmän aikaa ja uskon, että J:n kanssa pääsemme viettämään vielä useita lämpöisiä kesäpäiviä mökillä.