Otsikko pitää paikkaansa sillä niin minulle tapahtui nyt parhaillaan käynnissä olevalla viikolla. Sama onni koskee nyt myös poikaystävääni, joka makaa sängyn pohjalla. Herääkö kenenkään päässä ajatuksia yks plus yks. Noh, ei minullakaan vielä leikkaisi. Nimittäin onnistuin saamaan jostain ulkoota itselleni noroviruksen. Poikaystäväni, sairaanhoitaja, onnistui välttämään sitä 5 pahinta päivää. Perjaatteessa minä olen jo terve, toki eritän vielä viirusta pidemmän aikaa, mutta tartuttavuus on käytännössä ohi.

Kaikki alkoi maanantaina, kun minun piti lähteä tekemään englannin rästi koetta. Heräsin viiden maissa todella huonoon oloon. Nukuin tunnin ja heräsin uudestaan kuudelta. Tällöin hain meidän muhkeasta lääkevarastosta Primperanin ja jatkoin unia. Seuraavan kerran heräsin hieman ennen 8 hirveään selkäsärkyyn ja pahoinvointiin. Söin siinä samassa aamulääkkeet ja yritin jatkaa unia. Myöhemmin poikaystäväni heräili ja rupesin valittamaan oloani.

Matka jatkuu joskus klo 15 aikoihin mun selkäkipuni oli jo niin kova, että oli lähdettävä käymään akuutissa, kyllä jälleen, siellä onneksi pääsin heti pitualteen. Sairaanhoitaja neuvoi lääkityksessä ja juteltiin tilanteesta. Jos olo menee vieläkin vaikeammaksi niin tulen takaisin ja jos menee paremmaksi niin sitten koitan pärjätä sillä seuraavana aamuna piti olla aika neurokirurgille. Selkäkipu, joka oli tietysti lihasperäistä onneksi helpotti vähän. // Normaalisti selkäkipuni on hermoperäistä jomotusta joka säteilee koko vasempaan jalkaan eikä lähde millään pois.Tuolla kertaa se oli erilaista, mutta häiritsi makaamista niin mielettömästi, sillä lihasperäiseen särkyyn auttaa vain kävely. // Kuitenkin akuutin reissu auttoi sen verran, että uskalsin ottaa maksimi annoksen kipulääkkeitä ja ylimääräisen lihasrelaksantin, samoin siinä samalla tullut pieni kävely helpotti tilannetta.

Tässä nyt kuitenkin ollaan perjantaissa, maissilastujen, mehun, mustikkakeiton ja veden voimin. Selkäsärky helpotti jo tiistaihin, jonka jälkeen siinä teinkin sitten tyhjennystä muutaman päivän molemmista päistä. Meillä meni niin hyvin ja uskon, että oltiin onnekkaita ettei tämä tauti ollut molemmilla yhtäaikaa sillä mä en jaksanut edes syödä tai istua. Oksentaminen vaikeutti lääkkeiden syöntiä jonkun verran ja vähän välillä jännitti josko oikeasti pakolliset lääkkeet tulikin oksennettua ulos. Eipä onneksi kuitenkaan. 

Kuten jo aiemmin mainitsin niin tänä aamuna J heräsi pahaan oloon, kävi vessassa ja palasi takaisin, ehtisanoa, että mulla on vähän pahaolo ja juoksikin siitä oksentamaan. Meillä on nyt roolit vaihtuneet. Nyt mä paijailen J:n päätä ja tein selviytymis paketin kun lähden köröttelemään isäni kanssa kohti Töölön Mehiläistä.  Tuli tosissaan laihduttua, kun ei vatsa edelleenkään vedä kunnon lämmintä ruokaa. Yritin äsken syödä Äitin tuomaa pitsaa, mutta ei vaan jaksa maha vetää.

Kuvat ovat osalti mun Snapchatista @heidikorkalaine ja osa on nyt sitten vaan tässä tämän viikon seikkailuista. Kuvat ovat vieläpä aikajärjestyksessä niin niistä on sitten hauska värittää tätä tarinaa. Tilanteesta huvittavan tekeevielä se, kun eräs päivä menetin hermoni mun selän tilanteeseen ja sanoin, että miks mulla ei voi olla mitään normaalia vaivaa vaikka nuhaa. Mä en ole ollut kunnon nuhassa tai kuumeessakaaan sitten seiskaluokan. Tämäkin oli nyt ensimmäinen oksennustauti mitä koskaan olen käynyt läpi. Heh en aiemmin osannut oksentaan, mutta nyt taas muistan oikein hyvin miten se tapahtuu. No joskus sitä saa mitä tilaa.